Lukijalta: Huolimattomista ammattilaiskohtaamisista ei ole nuorille hyötyä

Mielenpahoinvointiin liittyvissä asioissa nuorten on vaikea saada apua. Avun hakeminen vaatii aktiivisuutta ja tietoa palveluista. Monilla tätä ei ole. Etenkin ne nuoret, jotka eivät oireile näkyvästi ulospäin, saattavat jäädä tuetta. Myös seurausten ja leimautumisen pelot sekä häpeä omasta tilanteesta tai huonovointisuudesta estävät nuoria hakemasta apua.

Nuorten kokemuksia palveluista on koottu MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen nettipalveluihin tulleista yhteydenotoista ja julkaistu 28.11. osana THL:n, Nuorisotutkimusverkoston ja Valtion nuorisoneuvoston Nuorten elinolot -vuosikirjaa.

Nuoret kokevat isoja ongelmia kohtaamisissa eri ammattilaisten kanssa. Moni kertoi väsyneistä, kiireisistä tai heistä kiinnostumattomista aikuisista. Tällaiselle ammattilaiselle oli vaikea jakaa asioita ja usein nuoret olivat päätyneetkin piilottelemaan todellista oloaan tai elämäntilannettaan, ja seurauksena oli hoidollisia virhearviointeja.

Osa nuorista oli hyvin tietoinen ammattilaispalvelujen resurssipulasta ja pelkäsi kuormittavansa ammattilaista liikaa tai vievänsä jonkun enemmän apua tarvitsevan nuoren paikan.

Moni kertoi väsyneistä, kiireisistä tai heistä kiinnostumattomista aikuisista.

Jotkut taas huolehtivat vanhempiensa jaksamisesta, eivätkä halunneet kuormittaa heitä omilla huolillaan. Osa pohti ongelmiensa olevan liian pieniä jaettavaksi aikuisille, vaikka huonovointisuuden vuoksi oli vaikea jaksaa nousta sängystä ylös. Osa oli kokenut ongelmiansa mitätöitävän.

Aineiston perusteella nuorilla oli vähän tai olemattomasti mahdollisuuksia vaikuttaa heille suunnatun avun laatuun, koska heidän mielipidettään avun toimivuudesta ei yleensä kysytty.

Puolittaiset kohtaamiset ammattilaisten ja nuorten välillä eivät olleet pelkästään hyödyttömiä, vaan niistä oli toisinaan suoranaista haittaa, kun nuori menetti luottamuksensa avunhakemisen kannattavuuteen.

Se, että nuorille suunnatut palvelut ruuhkautuvat ei tarkoita sitä, että apua tarvitsevat nuoret osaisivat käyttää palveluja tai hyötyisivät niistä.

Kun nuorille suunnatut palvelut eivät jalkaudu nuorten pariin, eikä kohtaamisten laatuun kiinnitetä huomiota, ei nuorten mieltä ja elämäntilannetta tavoiteta.

Silloin nuoret eivät tule autetuiksi lukuisistakaan ammattilaiskontakteista ja lisäresursoinnista huolimatta.

Tatjana Pajamäki
Auttavien puhelinten päällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut