Lukijalta: Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä lisätä

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 200 000 työtöntä, 120 000 piilotyötöntä ja 420 000 osa-aikatyötä tekevää, joista osa tekee vapaaehtoisesti osa-aikatyötä. Piilotyöttömäksi lasketaan esimerkiksi opiskelun, sairauden tai lastenhoidon johdosta työnhakija, joka ei ole etsinyt töitä viimeisen neljän viikon aikana.

Avoimia työpaikkoja Suomessa on noin 50 000 (Tilastokeskus), joista puolet osa- tai määräaikaisia eli suomalaista työvoimaa on käytettävissä lähes 10 kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Osittain ongelma työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisessa on työn vaativuuteen ja raskauteen nähden huonot työolot sekä 1 400—1 800 euron kuukausipalkka. Näihin (muun muassa siivous, kiinteistöhoito, kuljetus, tehdas, rakennus, hoito, kauppa ja ravintolapalvelut) työtehtäviin työnantajat haluavat lisää työperäistä maahan muuttoa, etenkin Venäjältä, Virosta, Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä.

Iso joukko työperäisistä maahanmuuttajista tai Suomessa työssä käyvistä ei osaa eikä uskalla vaatia asianmukaisia työoloja, työehtosopimuksen mukaista peruspalkkaa, ylityö-, ilta- ja pyhälisiä tai lomapäiviä. Osa työnantajista käyttää työperäisiä maahanmuuttajia hyväkseen ja vääristää hintakilpailua.

Jos Suomessa arvostettaisiin yhteiskuntaa pyörittäviä pienituloisia työntekijöitä ja työstä maksettaisiin kohtuullista Suomen elintasoa vastaavaa palkkaa, jolla pystyy maksamaan Suomen oloihin liittyvät asumis-, kulkuyhteys-, vaate- ja ruokakustannukset sekä lastenhoidon, niin avoimena olevia työpaikkoja olisi vähemmän.

Hyvällä perhepolitiikalla voidaan parantaa huonoja syntyvyysennusteita ja vähentää työperäisen maahanmuuton tarvetta. Lisäksi koulutukseen kohdistetut miljardin euron leikkaukset pitäisi perua, aikuisten uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia tulisi parantaa ja työvoimasta kärsiviin asiantuntijatehtäviin kouluttaa lisää työntekijöitä.

Jarno Strengell
Pääluottamusmies,
kansanedustajaehdokas (sd.)
Mikkeli