Lukijalta: Miksi Samiedussa väheksytään opetus- ja kuntahallinnon määräyksiä?

Samiedun yhtymävaltuusto ei hyväksynyt kokouksessaan 29.5. tarkastuslautakunnan puheenjohtajien esitystä toimialajohtajien kelpoisuuden määrittämisestä kunnallisen opetusalan säädösten mukaisesti. Lain mukaan "virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus". Nyt ei ole.

Prosessi on kestänyt yli vuoden. Samiedun yhtymähallitus hyväksyi 21.3.2018 esityksen uudesta organisaatiosta. Osaamisalapäälliköiden virat lakkautettiin. Uuden organisaation toimialajohtajien ja palvelujohtajan "virkoihin" valittiin henkilöt ilman, että näitä virkoja olisi perustettu, niiden kelpoisuudesta, palkkauksen perusteista ja vastuualueesta päätetty mitään. Ei myöskään hakumenettelystä.

Tilintarkastaja on syksyllä 2018 puuttunut asiaan. Yhtymähallitus ja johto ovat pöytäkirjojen mukaan konsultoineet kuitenkin ulkopuolista asiantuntijaa, minkä pohjalta "virat katsotaan perustetuksi". Jos "katsotaan perustetuksi" riittää de facto virkojen perustamiseen, miten ja missä erityisten kelpoisuusehtojen, toimivallan ja palkkauksen perusteista on päätetty?

Yhtymähallituksen "virkoja" koskeva aiempien päätösten korjailu muuttui kesken prosessin ei-julkiseksi. Vastoin säädöksiä sekin. Tähän tilintarkastaja ei ilmeisesti ole puuttunut. Onko niin, että epäselvyydet kumuloituivat eikä sisäinen valvonta ole kyennyt enää kontrolloimaan prosessia? Myös julkiselta arvioinnilta vietiin eväät. Tunnistettiin virheet ja puutteet, verhottiin ne ei- julkisen taakse eikä korjata niitä.

Virkoihin valitut toimialajohtajat ja palvelujohtaja ovat tehneet ilmeisesti kymmenittäin viranhaltijapäätöksiä ilman, että heillä olisi ollut siihen toimivaltaa. Kun em. viran perustamisen perusteita ei edelleenkään ole määritelty, onko myöskään toimivaltaa? Konsultoiko yhtymähallitus riittävästi tilintarkastajaa tai kuntajuristia? Kuntaliiton ja tilintarkastajan palvelumaksut sisältävät tämän avun antamisen.

Yhtymävaltuuston kokouksessa 29.5. laillisuus oli lähellä. Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Petri Lajunen esitti tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Niina Kaisa Tuorilan kannattamana valtuustolle, että arviointikertomusta koskevaan päätökseen (sisäinen valvonta ja riskien hallinta) lisätään ponsi, jonka mukaan yhtymähallitus korjaa virkojen perustamiseen liittyvät virheet ja puutteet. Yhtymävaltuusto hylkäsi äänin 8—7 ponnen ja siis velvoitteen korjata puutteet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajat jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Toisiko laillisuus myös viisautta ja laatua tekemiseen? Oppilaitoksen johtotehtävissä on yleensä vaadittu ylempi korkeakoulututkinto, opettajatutkinto ja opetushallinnon tutkinto. Kysymys on erittäin vaativasta esimiestehtävästä. Erityisen kelpoisuuden puuttuminen on pedagogisesta johtamisesta pois. Jos kaikilta uusilta esimiehiltä puuttuu sekä opettajatutkinto että opetushallinnon tutkinto, tilanne on erityisen haastava. Substanssin eli opetushenkilöstön ja pedagogisen muutoksen (reformi) johtaminen sekä opetushallinnon operatiivinen työ on jatkuvaa konsultointia. Osaamisen puuttumista ei voi menestyksellä ulkoistaa, mutta kelpoisuutta voi vahvistaa. Ensin se pitää kuitenkin yhtymähallituksen määritellä.

Laillisuustarkastelu saa kohta jatkoa. Kuntalain mukaan yhtymähallituksen tulee seuraavassa kokouksessaan päättää yhtymävaltuuston päätösten toimeenpanokelpoisuudesta. Tarttuuko yhtymähallitus muutaman yön nukuttuaan lailliseen menettelyyn ja ottaa tarkastuslautakunnan puheenjohtajien esityksen vakavasti ja laittaa asian kuntoon? Ellei näin tapahdu, muutoksenhaulle jää perusteet.

Erikoinen laillisuusnyanssi sekin, että yhtymävaltuusto, joka on valinnut sekä tilintarkastajan että tarkastuslautakunnan (yhtymähallituksesta riippumattomiksi toimijoiksi) ei ota huomioon sitä varten nimittämänsä kollegion esitystä korjata virheet.

Omistajaohjaus on jäänyt hieman etäiseksi. Samiedu on edelleen kunnallinen koulutuksen järjestäjä, ei osakeyhtiö. Koulutuskuntayhtymän toimielimet käyttävät jäsenkuntiensa valtakirjaa. Omistajakunnille nämä laillisuusasiat ovat koko olemassaolon ja oikeutuksen de facto lähtökohta – myös sopiessaan perussopimuksessa koulutuskuntayhtymän olemassaolosta ja sen johtamisesta? Amisreformi nojaa vahvasti tarkastuslautakunnan puheenjohtajien tarkoittamaan opetusalan johdon erityiseen kelpoisuuteen. Ja kansallinen laadunvarmistus on aika usein lain kirjaimessa.

Keijo Pesonen
Ammattikasvatusneuvos,
Samiedun kuntayhtymän johtaja / rehtori 1988—2017