Lukijalta: Minkä eläinten kakat pilaavat ympäristöä?

Ylen uutisoinnissa nousi 30.4. esille uutinen, kuinka suomalaisen maatalouden lannankäsittely on kehitysmaiden tasolla. Tähän johtopäätökseen oli tullut Euroopan unioni.

Suomessa on yhteensä noin 350 000 lypsy- ja emolehmää. Koirien määrä on yli 700 000 plus lisäksi muut lemmikit.

Tuotantoeläinten lanta ja virtsa hoidetaan takaisin kasvien käyttöön, takaisin kiertoon. Kiertoa ja siihen liittyvää toimintaa valvotaan tarkasti monien viranomaisten voimalla, jopa tuntien tarkkuudella.

Lisämausteen tarkastuksiin tuo mökkinaapuri valvonnallaan — jospa sittenkin tapahtui ympäristövahinko hajusta päätellen.

Mitenkä on lemmikkiemme jätteiden kierrätys? Suositus on korjata "jäykemmät" jätteet pois pyörä- ja kävelyteitten päältä ja varsilta. Lumien sulaminen paljasti, kuinka tämä käytännössä on toteutunut.

Eihän se tietenkään ole miellyttävä tunne kävellä lämmin jätepussi taskussa monia kilometrejä.

Tämä on pienessä cityssä pieni ongelma, mutta mitä se on suurkaupungissa? Tuhannet jätteiden kyllästämät lumikuormat tyhjennetään mereen tai kasataan johonkin, mistä sadevedet huuhtovat ne suoraan mereen.

Tämä vastaa varmasti kuormitusta, jonka suuri tuotantoeläinyksikkö aiheuttaisi, jos purkuputki johdettaisiin suoraan vesistöön.

Tuotantoeläinten ravinto on lähes sataprosenttisesti kasvisperäistä. Lemmikkimme ruoka voi tuoteselosteen mukaan esimerkiksi koostua 60-prosenttisesti eläinperäisistä ravinteista ja sisältää meksikolaista hevosta sekä argentiinalaista härkää.

Esimerkkinä oleva lemmikinruoka on valmistettu Puolassa, tuotu ilmeisesti lentorahtina Suomeen ja autokuljetuksena kauppaan.

Ruokasuositus seitsemän kilon painoiselle lemmikille on kolme rasiaa päivässä plus kuivamuona plus raikas vesi. Hinta on 1,10 eroa rasia Onko missään kaupassa ollut julistetta "Olemme halpuuttaneet lemmikin ruokaa”?

Kyllä Suomessa ruoka on kallista. Kyllä maatalous ja tuotantoeläinten kasvattaminen pilaavat ympäristöä ja lisäävät hiilijalanjälkeä. Tämä on virsi jota on toitotettu ja joka tuntuu menevä perille.

Olisi uskottavuuden kannalta hyvä tiedotusvälineidenkin tuoda esille muitakin ympäristöömme, ilmastoomme ja viihtyisyyteemme liittyviä tosiasioita.

Ei ole hyvä ajattelutapa, että rikollinen tiedetään, mutta rikosta etsitään.

Kalevi Tiihonen

Metsäharrastaja, Savonlinna