Lukijalta: Vastaus Kari Kulmalan Kalapoliisit tulevat -kirjoitukseen

Kari Kulmala arvostelee mielipidekirjoituksessaan (Itä-Savo 15.1.) eläinsuojelulain mukaista kalojen lopettamisvelvoitetta mm. onki- ja pilkkikilpailuissa. Ruokavirasto, Itä-Suomen poliisi ja Itä-Suomen aluehallintovirasto vastaavat kirjoitukseen eläinsuojelulain näkökulmasta.

Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä, myös luonnonvaraisia kaloja. Lain mukaan eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla, eikä sille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.

Eläinsuojelulaki ei ota kantaa siihen, miten kala pyydystetään tai mikä sen loppukäyttötarkoitus on. Laajamittaisessa kalastuksessa, erityisesti pyydettäessä suuria määriä pienikokoista kalaa, eläinten lopettamiseen ei valitettavasti aina ole löytynyt soveliasta toimintatapaa.

Ei kuitenkaan ole lainmukaista, että kalastuksessa, jossa kaloja käsitellään yksitellen, ne jätetään noston jälkeen kuolemaan tukehtumalla vain siksi, ettei laajamittaisessa kalastuksessa ole aina soveltuvaa käytäntöä kalojen lopettamiseen.

Asianmukainen lopettaminen kaloja yksilöinä käsiteltäessä on mahdollista, joten se on jokaisen lakisääteinen ja myös moraalinen velvoite. Myös ns. pyydä ja päästä -kalastuksessa voi olla tilanteita, joissa kala tulisi lopettaa eläinsuojelullisista syistä mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kalojen lopettamiseen on ohjeistusta esimerkiksi Ruokaviraston sivuilla. Myös Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestöllä on hyvä video pikkukalojen lopettamisesta.

Eläinsuojelulaki heijastelee aikansa tieteellisiä ja yhteiskunnan eettisiä näkemyksiä. Nykyisen eläinsuojelulain voimassaolon aikana sekä yhteiskunnassa että tieteellisessä tutkimuksessa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Tutkittu tieto (esim. https://jeb.biologists.org/content/218/7/967) osoittaa nykyään yksiselitteisesti, että kalat kykenevät aistimaan kipua. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on ollut jo pitkään velvollisuus lopettaa kalat pilkkikilpailuissa.

Myös ns. pyydä ja päästä -kalastuksessa voi olla tilanteita, joissa kala tulisi lopettaa eläinsuojelullisista syistä mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.

Lopuksi todettakoon, että toisin kuin mielipidekirjoituksessa on esitetty, kalan laatu elintarvikkeena heikkenee, jos sitä säilytetään elävänä ylösnoston jälkeen. Kalastaja voi itse varmistaa saaliskalansa hyvän laadun oikealla tainnutuksella, verenlaskulla, perkaamisella ja jäähdytyksellä.

Taina Mikkonen

Ruokavirasto

Hanna Rintala ja Aino Sivonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Harri-Pekka Pohjolainen

Itä-Suomen Poliisi