Lukijalta: Kallislahtea ja aluepolitiikka sekä ristiriitaista toimintaa

Olen ilahtuneena pannut merkille, että maaseudun ihmisiä arvostava aluepolitiikka on tekemässä paluuta Suomeen. Samaa toivon näkeväni myös Savonlinnassa, niin kouluverkkokeskusteluissa kuin lähiruoan suosimisessa julkisissa ruokapalveluissa.

Ylen kesällä 2018 teettämän kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta oli sitä mieltä, että koko maan on pysyttävä asuttuna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomessa

Myös presidentti Sauli Niinistö otti viime keväänä kantaa asiaan. Presidentti sanoi, että on kaikkien yhteinen hyvä, ja on suorastaan välttämätöntä, että maaseudulla on nuorta väkeä, joka tuottaa elintarvikkeita ja pitää huolta metsistä.

Pääministeri Antti Rinne kirjoitti 13.9. Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa: ”On syytä sanoa ääneen, että edellisinä vuosina aluepolitiikka on ollut heikossa hapessa. On tehty päätöksiä, jotka ovat olleet vahingollisia alueiden ihmisille, yrityksille ja elinvoimalle. Vierailin kesällä sekä Savonlinnassa että Kajaanissa. Molemmissa kaupungeissa on nähtävillä, millä tavalla opettajakoulutusten lakkautukset ovat vaikuttaneet. Ne ovat esimerkkejä päätöksistä, jollaista aluepolitiikan ei pidä olla. Tähän tulee muutos. Tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa, jolla kehitetään ja tuetaan kunkin alueen omia vahvuuksia ja luodaan hallituksen päätöksillä kasvun edellytyksiä”. Pääministeri jatkaa aluepoliittista linjaustaan todeten, että harvaan asuttu maaseutu tarvitsee omanlaistaan politiikkaa ja panostuksia.

Äsken kuulimme Ranskasta uutisia, että muuttoliike on kääntynyt pois pääkaupungista. Kaupungistuminen on pysähtynyt ensi kertaa sitten 1940-luvun lopun ja satatuhatta ranskalaista muuttaa vuosittain kaupungista maalle.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto jätti 30.9. pöydälle Kallislahden koulun kohtalon osana Savonlinnan kouluverkkoa. Nyt Kallislahden koulussa käy esioppilaineen 24 oppilasta ja ennusteen mukaan seuraavana lukuvuonna 23 oppilasta. Sen jälkeen oppilasmäärä on kasvamassa siten, että viiden vuoden päästä koulussa olisi 34 oppilasta.

Emmekö näe ristiriitaa siinä, että Savonlinna lähettää karvahattulähetystöjä Helsinkiin vaatimaan Suomen hallitukselta aluepoliittisia toimia ja samaan aikaan haluamme oman kunnan rajojen sisällä toimia päinvastaisesti?

Tieto koulun oppilasmäärän jäämisestä tilapäisesti alle valtuuston päättämän 25 ”suojarajan” innoitti sivistyslautakuntaa esittämään äänin 6—5, että käynnistetään prosessi koulun lakkauttamisesta 1.8.2020 alkaen. Tilapäinen oppilasmäärän lasku halutaan siis ulosmitata heti koulun lakkauttamisen muodossa. Samaan löyhään hirteen halutaan roikkumaan myös Louhen ja Juvolan koulut.

Kallislahdessa on harvinainen tilanne. Niin oppilaat ja oppilaiden vanhemmat kuin opettajat ja kyläläiset ovat tyytyväisiä nykykuntoiseen kouluun. Kansalaisadressi koulun säilyttämisen puolesta keräsi 354 allekirjoittajaa.

Emmekö näe ristiriitaa siinä, että Savonlinna lähettää karvahattulähetystöjä Helsinkiin vaatimaan Suomen hallitukselta aluepoliittisia toimia OKL:n Joensuuhun keskittämisen aiheuttamista vahingoista, mutta samaan aikaan haluamme oman kunnan rajojen sisällä toimia päinvastaisesti? Olemmeko halukkaita soveltamaan aluepolitiikkaa vain kaupunkeihin, joiden väkiluku on vähemmän kuin 34 000 asukasta, mutta enemmän kuin 33 000 asukasta?

Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun. Maaseudulla syntyvyys putoaa kuitenkin hitaammin kuin kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Maaseudulla asuvia ihmisiä tarvitaan elintarvikkeiden tuotannon ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Kokeepa harvaan asutulla alueella elävä väestö itsensä myös onnellisemmaksi kuin kaupungissa asuva.

Miksemme voisi edistää Ranskan kaltaista kehitystä myös Suomessa? Miksei Savonlinna voisi näyttää esimerkkiä keskittämispolitiikan pysäyttämisessä? Kyläkoulut ovat osa kaupunkimme vetovoimaa ja pitovoimaa. Toisaalla houkuttelemme ja haikailemme Savonlinnaan uusia asukkaita, mutta kyläkouluja lakkauttamalla karkottaisimme nykyisiä asukkaita.

Kyläkoulujen ja lähikoulujen säilyttäminen ovat järkevää aluepolitiikkaa, jonka avulla onnellisen elämän edellytykset maaseudulla ja seutukaupungeissa säilyvät myös tulevaisuudessa. Oman koulun ansaitsevat niin Kallislahden, Louhen ja Juvolan kylät, kuin Nätkin kaupunginosakin.

Jouni Koskela
Kaupunginvaltuutettu (kd.)
Savonlinna