Entinen oppilas Jesse Härkönen: Kerimäen lukio laitettiin ovelalla tavalla saattohoitoon

Lukion useasti toistuneet lakkauttamishankkeet karkottivat pois suuren osan hakijoista. Viimeinen niitti oli päätös siirtää kolmas vuosiluokka Kerimäeltä Savonlinnaan.

Jonkinnäköiset onnittelut lienevät paikallaan. Savonlinnalaisten onnistumisten sarjaan kirjoitetaan piakkoin uusi luku, jossa elinvoimainen lukio saatiin näännytettyä puolessa vuosikymmenessä.
Myönnän kyllä faktat. Nykyisellään lukiokoulutuksen jatkamiselle Kerimäellä ei ole edellytyksiä, ja lakkauttaminen näyttää ainoalta realistiselta vaihtoehdolta. Ainoastaan palauttamalla mahdollisuus myös abivuoteen Kerimäellä ja koulun säilymisen takaaminen riittävän pitkällä aikajänteellä voisi pelastaa tilanteen.
Eittämättä näkyvä syy tilanteeseen on vähäinen hakijoiden määrä. Siitä ei kuitenkaan yksin voi syyttää nuoria. Kaupunki toimillaan on onnistunut tekemään Kerimäen lukion kiinnostamattomaksi. Ovelalla tavalla Kerimäen lukio laitettiin saattohoitoon, jonka myötä saatiin näyttämään, että se itse kuihtui pois.
Sinetti lukiokoulutuksen loppumiseen Kerimäellä lyötiin kuntaliitosneuvotteluissa. Kun sopimuksessa Kerimäen ja Punkaharjun lukioiden säilyttäminen vaihtui säilyttämiseksi Lyseon sivutoimipisteinä, oli ensimmäinen naula arkkuun lyöty.
Hakemista Kerimäelle alettiin epäröidä jo kuntaliitoksen alla, koska sen pelättiin vievän lukion nopeasti. Sittemmin useasti toistuneet lakkauttamishankkeet karkottivat pois suuren osan myöhemmistä hakijoista. Viimeinen niitti oli päätös siirtää kolmas vuosiluokka keskustaan.
Vain harvat olivat enää valmiita hakeutumaan kahdeksi vuodeksi kouluun tietäen, että jo muutenkin raskaan abivuoden alla on edessä siirtyminen uusiin kuvioihin ja uuteen toimintakulttuuriin opettelu.

Puhuttaessa nykyisestä oppilasmäärästä ei kukaan vaikuta muistavan, että tälläkin hetkellä Kerimäen lukiolaisten määrä olisi kutakuinkin 40, jos kolmannen vuoden opiskelijoita ei olisi hallinnollisella päätöksellä siirretty kaupunkiin.
Olisi ymmärrettävää, jos pienet ikäluokat valinnaiskurssien tarjoamiseksi siirtyisivät, mutta se, että edes suurempi ikäryhmä ei saanut jäädä, on perusteetonta.
Suoranaista valehtelua on selitellä siirtoa ylioppilaskirjoitusten sähköistymisellä, sillä Kerimäellä on tällä hetkellä täysi valmius, ja kiinteä järjestelmä, järjestää sähköisten kirjoitusten harjoitusmahdollisuudet sekä yhtä lailla itse kirjoituksetkin.
On helppoa nähdä lukiokoulutuksen järjestäminen pienelle opiskelijajoukolle kannattamattomana. Siltä se epäilemättä näyttää, jos opiskelijakohtaisia kustannuksia tarkastellaan pelkkänä lukioyksikkönä. Laskelmat on helppo saada todistamaan haluttua asiaa.
Tosiasialliset kustannukset lukion ylläpitämisestä peruskoulun yhteydessä, yhteisin opettajin, ovat paljon pienempiä. Samalla lukio on lisännyt aineenopettajien kiinnostusta tulla töihin Kerimäelle.

Kun lukio lakkaa, ei kaikille opettajille enää riitä opetusvelvollisuuden mukaisia tuntimääriä. Sen seurauksena yläluokilla joudutaan turvautumaan kiertäviin opettajiin, jotka hoitavat opetusta useammalla koululla, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia.
Vaihtoehtoisesti olisi löydettävä kirjavaan ainekattaukseen pätevöityneitä opettajia. Koska se ei ole realistista, on seurauksena, että tuntien riittämiseksi jäljelle jäävät opettajat joutuvat opettamaan itselleen vieraita aineita, mikä ei luonnollisestikaan palvele oppimisen edellytyksiä.
Surulliseksi asian tekee myös vasta remontoidut tilat. Kerimäen yläkoulun ja lukion remontti valmistui vuonna 2015. Sen puolesta tiloista tuli kaupungin nykyaikaisimmat ja viihtyisimmät, mikä ilman jatkuvasti vellovia lakkautuspuheita olisi voinut olla vetovoimatekijä.
Olisi hienoa, että lukiokoulutus olisi mahdollista valita suuren ja pienen yksikön väliltä. Monille pienempi koulu on varmasti parempi ja mieluisampi opiskeluympäristö. Pienessä koulussa opettajien on huomattavasti helpompaa perehtyä ja paneutua oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Koulutuksen saatavuus heikkenee, ja nuorten koulupäivät pitenevät, kauempaa asuvilla jopa kohtuuttomasti.
Vaikutukset ulottuvat kauas, esimerkiksi kaupungissa opiskelun vuoksi nuorilla ei enää ole samalla tavoin aikaa toimia urheiluseuroissa ohjaajina. Kaiken kaikkiaan lukion katoamisella on iso vaikutus Kerimän alueelle ja sen vetovoimaisuudelle.
Viimeinen lähtijä sammuttakoon valot. Ne, jotka jo aikaa sitten laitettiin säästöliekille.

Jesse Härkönen
Ylioppilas Kerimäen lukiosta 2015
Savonlinna

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo