Lukijalta: Euroopan unionia kehitetään rakentamalla, ei repimällä

Euroopan unionilla on edessään isoja haasteita, eikä brexit-episodi kaikkine vaiheineen ole suinkaan sieltä helpoimmasta päästä.

EU-alueen talouspolitiikka vaatii reivaamista uuteen suuntaan, sosiaalisen ulottuvuuden arvot muun muassa työllisyys- ja työelämänäkökulmineen aiheuttavat pohdintaa, sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoistumisen kasvu repii ihmisiä eri luokkiin, ilmastonmuutos- ja luonnonsuojelukysymykset huolestuttavat, maahanmuuttoon liittyvistä seikoista puhumattakaan.

Harmaan talouden, veronkierron ja varsinaisen talousrikollisuuden vastaisia toimia, kuten viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua on EU-tasolla tehostettava, näin saadaan muun muassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tervehdytettyä ja verotulojen määrää kasvatettua.

Monikansallisten yhtiöiden harjoittaman, yhteiskunnalle haitallisen verosuunnittelun mahdollisuuksia on heikennettävä – verotulot on maksettava sinne maahan, missä toiminta tapahtuu. EU-alueelle on saatava yhteinen minimiyhteisöverokanta, millä pystyttäisiin estämään haitallista verokilpailua eri EU-maiden välillä, samoin on estettävä kiellettyjen valtiontukien maksamiset EU-alueella. Veroparatiisit on nujerrettava.

EU:n on oltava johtavassa asemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnonsuojelussa.

EU:n on oltava johtavassa asemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnonsuojelussa. Esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia on saatava EU:n kanssa samaan rintamaan estämään yhteisen maapallomme luonnonvarojen ylikäyttäminen, luonnon saastuttaminen, luonnon monimuotoisuuden ja eläin- ja kasvilajikirjon tuhoutuminen. Kiertotalouden periaatteilla toimien edistetään kestävää kehitystä. Uusiutuvien energiamuotojen sekä uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämisen myötä ei pelkästään auteta maapallon tilaa, vaan saadaan myös uusia työpaikkoja.

Suuripäästöiselle (kasvihuonekaasupäästöt) tuotannolle on EU-alueella asetettava korkeammat verot, ylipäätään verotuksellisin ja maksupoliittisin keinoin voidaan ohjata kuluttajakäyttäytymistä vähempipäästöisien tuotteiden ja palveluiden suosimiseen. Hiilineutraaliuteen pääsemiseksi on asetettava määrätietoiset, EU:n yhteiset tavoitteet. Päästökauppaa on uudistettava siten, että päästökaupalla ei mikään taho pääse oikeudettomasti hyötymään.

Populististen äärioikeistolaisten ja äärinationalististen liikkeiden tavoitteena on saada Euroopan unionin rakenteita ja vakautta horjutettua. EU:n juuret ovat halussa säilyttää rauha Euroopassa, eikä rauhattomuutta, epäsopua ja turvattomuutta aiheuttavia tarkoitusperiä ja toimia pidä hyväksyä. Muutoksia ja uudistuksia EU:n rakenteet ja toiminta sinällään kyllä tarvitsevat, mutta EU:n kehittäminen pitää tehdä rakentavalla, ei repivällä tavalla.

Sari Melkko
Rikosylikonstaapeli,
eurovaaliehdokas (sd.)