Lukijalta: Kanavasuunnitelmat mukaan ilmastotekojen listalle

Nyt käy ”Ilmastokiima” niin kuumana, että niin kansalaisten kuin yritystenkin on syytä olla huolissaan tulevaisuudestaan.

Ilmastotekojen listaan on kirjattu monia asioita, joissa suomalaisten leipä suunnitellaan vietävän maapallon toiselle puolelle. Siellä on kuitenkin käytössä sellaiset tuotantoteknologiat, joilla aiheutetaan saman tuotteen tai palvelun tuotannossa jopa 3—4-kertaiset hiilipäästöt.

Ilmastokeskusteluissa vesikuljetusten edullisuus hiililaskelmassa on unohtunut Suomessa kokonaan. Miksi näin? Merkittävä osa maailmaa kuljettaa massatavarat paljolti vesireittejä pitkin muualla, esimerkiksi EU-alueella, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kiinassa.

Suomessa sisävesireittien liikenteen tonnimäärät ovat laskeneet pieneen murto-osaan menneitten vuosikymmenten huippuluvuista.

Kun nyt Säätytalolla parhaimmillaan liki 200 ilmastotekojen etulinjan taistelijaa näppäilee tablettejaan ja puhelimiaan, niin todellinen ilmastopolitiikan tulevaisuusinvestointi on 30 miljoonan euron määrärahan sijoittaminen Päijänne-Suomenlahti sekä Päijänteen ja Vuoksen vesistöjen välisten modernien kanavien, satamien ja kokonaislogistiikan suunnitteluun.

Näiden kanavien kautta tulisi kulkemaan vuosittain noin 10 000 000 tonnin tavaravirrat. Niillä korvattaisiin vuosittain runsaan 200 000 rekkakuorman kuljettaminen keskimäärin useita satoja kilometrejä. Suurimmat tonnimäärät kulkevat vielä myötävirtaan, joka sekin on ekologiaa.

Nuo kaksi kanavaa olisivat erittäin merkityksellisiä myös Suomen huoltovarmuuden kannalta monissa eri tilanteissa, mm. siinä, jos maakaasun tulo Suomeen päättyy tai hinta nousee pilviin.

Kanavaverkosto on lisäksi ratkaisu, jonka huolto- ja käyttökustannukset ovat erittäin pienet kuljetettua tonnikilometriä kohden verrattuna maantie- ja rautatielogistiikkaan. Ehkä jo suunnitteluun, mutta varsinkin rakentamiseen on saatavissa pääomaa EU:sta toisin kuin tunneliunelmille Tallinnaan tai Jäämeren rataan.

Tapio Rissanen
Tietokirjailija

Luetuimmat