Lukijalta: David ja Jeesus — Vuorisaarna tuo esiin ihmisen raadollisuuden ja se osoittaa, ettei yksikään ihminen pysty elämään sen mukaan

Esko Aspivaara lainaa Jesajan kirjaa (Jes. 53), ”Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. – Herra pani kaikki syntivelat hänen kannettavakseen.”

Meidän ihmisten on vaikeaa ymmärtää Jesajan kirjan sanoja. Paavali sanoo sen selkeästi (1Kor. 1: 27). ”Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta.” On kokonaan toinen asia, mitä juutalainen valtaapitävä eliitti odotti.

Juutalainen historioitsija Josephus kertoo ehkä kaikista selkeimmin sen. Selootit kannattivat aseellista taistelua roomalaisia vastaan. Roomalaisista vapautumista voimakkaan johtajan johtamana odottivat myös muut puolueet, jotka uskoivat Tooraan.

Davidin sotapäällikkyys ja valloitukset olivat Israelin kansan yhtenäisyydelle merkittäviä. Hän yhdisti kansan ja loi valtion, jonka pääkaupunki oli Jerusalem. Ei ollut mikään ihme, että Messiaasta odotettiin koko kansan pelastajaa ja vapauttamista Rooman vallasta.

David halusi rakentaa israelilaisille niin tärkeän temppelin, mutta sitä hän ei saanut tehdä, koska oli vuodattanut niin paljon verta sotiessaan joka puolella, (1 Kun. 8:19). Jeesus ei todellakaan vastannut niitä odotuksia, joita juutalaiset häneen olivat asettaneet.

Babylonissa kirjoitetun Hammurabin ja Raamatun lain yhtäläisyydet löytyivät Jerusalemin yliopiston kaivauksissa. Israelilaisarkeologien kaivauksissa noin 3 700 vuotta vanhojen jäännösten uskotaan antavan uutta tietoa niin Hammurabin, kuin juutalaisten Tooran lakien yhtäläisyyksistä.

On kuitenkin muistettava, että 1901–1902 löydetty Hammurabin laki oli tarkoitettu esikuvaksi. Laki perustui useissa kohdissa koston periaatteelle, toisin kuin aikaisemmat sumerien lait. Babylonialaiset kuuluivat seemiläisiin kansoihin ja Raamatun mukaan he olivat Seemin poikia (1 Moos. 5:32). Hammurabin laki, aivan samoin kuin juutalaisten Tooran mukaan lain perusajatus oli ”silmä silmästä, hammas hampaasta”.

Lait siis perustuivat koston ajatukselle, jota Jeesus ei missään vaiheessa tuonut esille. Myös Jumalan Mooseksen kautta antama laki ei yksiselitteisesti perustu edellä mainitulle ajatukselle.

Mooseksen välittämä laki on erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä. Siihen ei sisälly tuo edellä mainitsemani koston ajatusta. Jeesuksen suhtautuminen lakiin perustui mm. lähimmäisenrakkaudelle, joka löytyy myös Mooseksen kirjasta, ”Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”, (3 Moos. 19:18)

Se mitä Jeesus halusi ihmiskunnalle sanoa, löytyy ehkä selkeimmin vuorisaarnasta (Matt. 5–7). Vuorisaarna tuo esiin ihmisen raadollisuuden ja se osoittaa, ettei yksikään ihminen pysty elämään sen mukaan. Siksi me tarvitsemme Messiaan, joka kärsi meidän puolestamme, meille kuuluvan rangaistuksen.

Matti Turunen
Savonlinnan kesäasukas

Luetuimmat

Kommentoidut