Lukijalta: Tavoitteena laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille

Viimeaikaista keskustelua on käyty vanhustenhoidon laadusta. Yksi tärkeä sektori on myös nostettava esille: mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumis- ja kuntoutumispalvelut ja niiden laadun turvaaminen tulevaisuudessa.

Nämä palvelut tulisi olla osa saumattomasti toimivia palveluketjuja, joissa erilaiset palvelujen tuottajat pystyvät tarjoamaan laadukasta asiakkaan tarpeeseen vastaavaa palvelua ja hoitoa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on avainasemassa.

Suomessa on useita lakeja, viranomaisten ohjeita ja määräyksiä sekä laatukriteeristöjä, jotka koskevat tätä sektoria. Valvira on myös antanut määräyksen, jonka mukaan (1/2014) sosiaali- ja terveysalan tuottajien pitää tehdä omavalvontasuunnitelma, jolla osoitetaan, miten varmistetaan palvelujen laadukkuus ja asiakasturvallisuus.

Omavalvontasuunnitelma ei kuitenkaan takaa laatua, jos se jää vain pakolliseksi dokumentiksi. Palvelusopimuksissa kuvataan palvelun sisältö ja laatu, ja niihin tulee sitoutua. Laatua voi myös osoittaa eri tavoin. Yrityksillä on mahdollisuus hakea yhteiskunnallisen yritystoiminnan merkkiä.

Tällainen yritys tuottaa toiminnallaan yhteiskunnallista hyvää ja harjoittaa vastuullista ja laadukasta liiketoimintaa. Lisäksi on muita laadun osoittamiseen liittyviä järjestelmiä ja ulkoista auditointia. Ohjaus- ja valvontakäynnit tehdään avi:n toimesta ja valvonta kuuluu myös kunnalle/kuntayhtymälle.

Laatu konkretisoituu kuitenkin vuorovaikutustilanteessa, miten asiakas sen kokee. Henkilökunnan tyytyväisyys, kokemus osaamisesta ja asenne työhön on toinen puoli, millaiseksi vuorovaikutustilanne muodostuu. Ei riitä, että organisaatiossa laatu osataan kuvata hyvin ja kaikki toiminnot ja prosessit ovat kunnossa.

Nämä ”laadun mahdollistajat ”, kuten riittävät resurssit ja osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilökunta, ovat tärkeitä. Näiden seikkojen ja turvallisen sekä kodinomaisen hoitoympäristön lisäksi on monta muuta asiaa, jotka liittyvät hyvään ja laadukkaaseen asumiseen ja kuntoutumiseen.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelujen laatusuositus nostaa esille keskeisiä laatutekijöitä (MPNet 06/2017). Yhteisöllisyys, osallistuminen, hyvän omanlaisen arjen luominen ja osaava henkilöstö ovat näitä asiakokonaisuuksia, joiden sisältö tulisi pohtia ja konkretisoida yhdessä henkilöstön kanssa. Miten nämä asiat näkyvät omassa työssä ja tiimissä?

Essoten, yhdessä palvelujen tuottajien kanssa luoma kriteeristö kilpailutukselle sisältää myös oleellisia asioita laadusta. Varkauden seminaarissa (10/2018) tuli esille seuraavia asioita: tilojen kodinomaisuus ja toimivuus, palveluprosessin kuvaaminen, henkilöstön määrä ja koulutus, psykososiaalisen kuntoutuksen sisältö, ruokahuolto, siisteys ja vaatehuolto, dokumentointi, omahoitajuus, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien käyttö, käytössä olevat mittarit, osallistumismahdollisuudet, henkilöstön osaamisen kehittäminen, seuranta ja ilmoitusvelvollisuus.

Näiden seikkojen painoarvo suhteessa rahaan on kuitenkin oleellinen kysymys. Tässä määrittelyssä tarvitaan osaamista ja kauaskantoista näkökykyä. Hyvät ja laadukkaat palveluasumis- ja kuntoutumispalvelut säästävät rahaa kalliista erikoissairaanhoidosta.

Huonosti johdettu organisaatio ei voi tarjota laadukasta hoitoa. Työnjako, selkeät vastuut, dokumentointi, seuranta- ja palautejärjestelmät, strateginen suunnittelu sekä kehittämistyön organisointi yhdessä henkilöstön kanssa ovat osa-alueita, jotka liittyvät johtamiseen. Osaava johtaja on avaintekijä laatuun, vaikka laadun tekijät löytyvätkin käytännön tasolta.

Kehittämisen organisointi siten, että henkilöstö osallistuu siihen, varmistaa laatutyön jalkautumisen käytäntöön. Näin syntyy myös yhteinen näkemys siitä, millaisia toimintaperiaatteita noudatetaan. Pienen organisaation etuna on se, että se on ” ketterä kehittäjä” ja pystyy organisoimaan kehittämistyön yksikkökohtaisesti ja myös mukautumaan toimintaympäristönsä muutoksiin isoja organisaatioketjuja joustavammin.

Hankinnat.fi sivustolla on uusinta ohjeistusta (12/2018) sote-alan hankintoihin, joissa laatua ei ole unohdettu. Onkin toivottavaa, että niillä henkilöillä, jotka tulevat tekemään sote-alan kilpailutusta, on riittävää osaamista ja halua katsoa kauemmaksi.

Hyvä ja laadukas palvelu kääntyy myös rahaksi, kun kallista erikoissairaanhoitoa ei tarvitse käyttää. Ihanteellista olisi malli, jossa kriteeristö luotaisiin yhdessä palvelujen tuottajien kanssa. Kun laadun painoarvo olisi riittävä suhteessa rahaan, voisimme taata hyvää ja laadukasta hoitoa myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaille.

Leena Uosukainen
KT THM,
Kotilo ry:n puheenjohtaja