Lukijalta: Kirkon tila – Raamattua ei saa muokata oman mielemme mukaiseksi

Nykyisin vain noin alle 70 % kansasta kuuluu kirkkoon ja heistä vain 20 % uskoo Raamatun olevan totta (Luuk. 12:32) Tämä osoittaa, että jokin kirkon toiminnassa on mennyt pahasti vikaan ja ettei kirkon sanoma ole mennyt perille, tai jotkut ovat vesittäneet perussanoman olennaisia kohtia.

Siksi kirkon tulee tarkistaa opetuksen sisältö mahdollisimman selkeäksi ja kansan ymmärryksen mukaiseksi. Tosin ei kuitenkaan saa vesittää perussanomaa väittämällä esimerkiksi, että ei ole neitseestä syntymistä tai että kaikki pääsevät taivaaseen tai että homouden harjoitus ei ole syntiä jne. Tällainen alkuperäisen sanoman vääristely johtaa kansaa harhaan ja kun ei enää tunneta Raamatun totuutta, siihen uskovien joukko hupenee vauhdilla.

Lisäksi yhteiskunnasta tulevat paineet ovat suuret, koska tunnustuksellinen uskonnon opetus on jo lopetettu ja nyt halutaan yhteiskunnan taholta lopettaa uskonnon opetus kokonaan (vs. elämänkatsomustieto).

Tämän seurauksena kirkon tulisi varmaankin muuntaa koko opetuskäytäntöä. Koko uskonnon opetus jää kirkon harteille, johon mielestäni tulisi kirkon keskittää huimasti lisää voimavaroja perinteisen jumalanpalveluksen, diakonin ym. kirkon toimintojen lisäksi.

Papiston keskuudessakin Raamattuun uskovien määrä on viime vuosikymmeninä laskenut hurjaa vauhtia. Lisäksi papistossa ja piispakunnassa on paljon harhaopillisia käsityksiä, jonka seurauksena saarnat usein ovat jopa harhaanjohtavia, joten kirkon todellinen sanoma alkaa hukkua liberalistisen ja humanistisen ihmiskäsityksen alle.

Näyttää vahvasti siltä, että Jeesuksen erikseen varoittamat harhaopit ovat tulossa kuin sudet lammasten vaatteissa. Tämän seurauksena tuleva kirkolliskokousvaali saattaa olla jo ratkaiseva kirkon hajaannuksen ja kenties kahtiajakautumisen kannalta. Kirkkokansa jaetaan helposti liberaaleihin tai konservatiivisiin ryhmiin, mutta itse kannatan klassista kristinuskoa, jossa ei esiinny liberaalisuutta eikä konservatismia (ääriliikkeet).

Kirkossa on vallalla kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkokäsikirja, jota nyt ei ole sopiva aika lähteä romuttamaan, koska kirkolla on niin paljon isompia haasteita ja isoja kysymyksiä ratkaistavanaan, esim. Raamatun pyhyys ja se, että Raamatun sanaa pidetään auktoriteettina. Siksi tuntuukin kummalliselta, että jopa piispakunnan, ja etenkin etelän seurakuntien papistossa Raamattua ei enää pidetä auktoriteettina, vaan mukaan tuodaan omia liberalistisia ja humanistisia ajatuksia sotkemaan Raamatun yksiselitteistä käsitystä Jumalan sanasta ja ilmoituksesta.

Papiston keskuudessakin Raamattuun uskovien määrä on viime vuosikymmeninä laskenut hurjaa vauhtia.

Rakkauden kaksoiskäsky kuuluu: ”Rakasta Herraa Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja lähimmäistäsi kuin itseäsi”. Humanistiset teologit käyttävät tästä vain jälkimmäistä osiota jolloin tämän verukkeella vesitetään todellinen rakkauden olemus.

Esim. kreikan kielessä rakkaudessa on neljä eri sanaa, storge, eros, filos ja agape, mikä antaa jo huomattavasti laajemman käsityksen rakkauden olemuksesta kun verrataan suomen kielen sanaan rakkaus, jonka sisällöstä jokaisella ihmisellä on erilainen näkemys, kokemus ja mielikuva. Sen perusteella aletaan rajata rakkauden todellista sisältöä, jonka yksin Jumala tietää.

Jumala on ensin rakastanut meitä, jotta me voisimme ylipäänsä rakastaa ketään tai mitään. Humanistis-liberalistisessa käsityksessä aina vedotaan ns. lähimmäisenrakkauteen, joka on jokaisen kertojan ja kuulijan mielessä hieman erilainen ja siten itsessään harhaanjohtava. Siksi meidän tulee nojautua ainoastaan Raamatussa Jumalan ilmoittamaan käsitykseen rakkaudesta sekä muista Jumalan ilmoittamista asioista.

Mm. Luomisoppiin ei pidä sotkea mitään evoluutiota hämmentämään ja sekoittamaan ihmisten mieliä. Tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa ja maallistumisessa tulisi kirkon pysytellä Raamatun vuosisataisissa opeissa, sekä pysyä muuttumattomana eikä sopeutua maailman menoon. Nytkö pitäisi ihmisiä houkutella väärillä opeilla ja viihteellä kirkon/Jeesuksen yhteyteen? Avoin kirkkoryhmittymä on mm. julkaissut kummallisia käsityksiään kirkon tehtävistä.

Ollaanko nyt luisumassa kovaa vauhtia korvasyyhyoppeihin ja maallistumiseen? Eikö Jeesus juuri varoittanut moisesta menosta?

Kirkon keskeinen tehtävä on pelastaa ihmisiä taivasten valtakuntaan, sekä saada ihmiset tekemään parannus ja kääntymään Herramme Jeesuksen Kristuksen puoleen. Raamattua ei saa muokata oman mielemme mukaiseksi, eikä ottaa siitä mitään pois, eikä lisätä mitään ylimääräistä. Raamattua ei voi ymmärtää, kuten emme voi pelastuakaan, ilman Pyhää Henkeä. Usein tuntuu, että kirkossamme Pyhä Henki on jo heitetty ulos ja kirkko sooloilee kaiken muun epäoleellisen parissa, unohtaen perustehtävänsä. (Matt 7:13 ja 7:14)

Jarmo Luostarinen

Kirkolliskokousehdokas