Lukijalta: Kuolemasta kannattaa puhua

Meidän kulttuurissamme kuolemasta puhuminen on perinteisesti ollut hieman vaikeaa. Ehkä vuosikymmeniä sitten asia oli toisin. Ennen vanhaan kotona synnyttiin ja kotona kuoltiin. Nyt nämä on laitostettu. Toki kotona on myös mahdollista kuolla, jos saattohoito on kotiin järjestettävissä.

Kuolema on yhtä luonnollinen asia kuin syntymäkin. Kuolema voi olla myös helpottava asia, ei vain pelottava asia. Ikuista elämää ei ole olemassa. Onneksi suuntaus on se, että kuolemasta kuitenkin puhutaan avoimemmin kuin ennen ja se on hyvä asia.

On tärkeää, että yhteiskunta huolehtii kaikille tasa-arvoisesti ja sisällöllisesti laadukkaasti elämän loppuvaiheen hoidon. Joulukuussa 2019 julkaistiin lajat toimenpidesuositukset hoidon kehittämiseksi. Toivottavasti suositukset tulevat myös näkymään käytännössä.

Sosiaali-ja terveysministeriön Elämän loppuvaiheen hoito -työryhmässä on pohdinnassa myös lainsäädännöllinen sitovuus palliatiivisen- ja saattohoidon suhteen. Tästä vallitsee työryhmässä laaja yksimielisyys. Suositukset eivät pelkästään riitä. Asiantuntijatyöryhmän työ jatkuu ensi kesään ja näemme silloin, mitä esityksiä lainsäädännön muutoksiksi työryhmä tulee esittämään.

Nykyistä tilannetta ei voi hyväksyä, sillä elämän loppuvaiheen hoitoon liittyy paljon eriarvoisuutta ja se pitää saada kitkettyä pois.

Omalta osaltaan hoidon kehittämiseen tuo lisäarvoa EduPAL-koulutushanke. Palliatiivisen koulutuksen kehittäminen niin lääkäreiden kuin hoitajien osalta. Uskon, että hankkeen tuloksena saamme tilannetta paremmaksi. Koulutettu, osaava henkilökunta on yksi hyvän hoidon perusteita.

Toivon, että asioiden korjaamiseen löytyy yli puoluerajojen eduskunnassa myös aikanaan tahtotilaa.

Kari Viholainen

Puheenjohtaja

Exitus ry

STM:n Elämän loppuvaiheen hoito -asiantuntijatyöryhmän jäsen

Kommentoidut