Lukijalta: Tasapuolisuutta peruspalveluihin

Palasin 20 vuoden jälkeen takaisin synnyinkaupunkini asukkaaksi. Miltä kunta näyttää nyt aikuisena, vanhempana, yksinhuoltajaäitinä? Moni asia on muuttunut, minä myös. Kauniit maisemat runsaine vesistöineen ja saarineen ovat yhä paikallaan. Kaupunki on kuitenkin hiljaisempi, samoin kuin moni maaseutukylä. Tämä koskettaa. On ikävä huomata usean maaseudulla olevan talon jääneen autioksi, ja kaupungin keskustassa on moni liiketila tyhjentynyt, palveluvalikoima ehkä vähentynyt.

Savonlinnan kaupungin Hyvinvointisuunnitelma 2019—2021: ”Kunnan perustehtävät ovat asukkaidensa hyvinvoinnin sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman edistäminen.” Olen miettinyt tätä kuluneiden 4 kuukauden aikana, mitä olen lapseni kanssa asunut Savonlinnassa.

Miten tämä toteutuu ja miten sitä edistetään? Hyvinvointisuunnitelma on osana Savonlinnan kaupungin strategiaa. ”Savonlinnan kaupungin yleiset strategiset painopistealueet ovat: 1. Elinvoimainen kaupunki, 2. Hyvinvoiva kuntalainen, 3. Asukaslähtöinen ja palveleva hallinto (mm. kuntalaispalautteen aktiivisesti kuunteleva ja hyödyntävä organisaatio) ja 4. Hyvinvoiva henkilöstö.

Kaupunginvaltuusto on (15.5.2017, § 44) määritellyt hyvinvointisuunnitelman painopistealueisiin mm. lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen. On hienoa, että Savonlinnan kaupungin keskustaan on perustettu perheiden kohtaamispaikka. Toisaalta lapsivaikutusten arviointi on erittäin heikkoa kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa, enkä ole sen huomannut juurikaan muuttuneen. Onko kaupungin tarjoamaa varhaiskasvatusta ja iltapäivähoitoa esim. Kallislahdessa?

Olen itse ollut aktiivisesti tuomassa esille kyläkoulujen merkitystä, sillä näen niiden edistävän monella tapaa kuntaan ja kuntalaisiin liittyviä asioita. Miksi minä valitsin Helsingin sijasta asuinpaikakseni Savonlinnan Kallislahden? Siihen on helppo vastata. Haluan tarjota lapselleni turvallisen, rauhallisen ja luonnonläheisen ympäristön kasvaa ja kehittyä. Olen nähnyt, mitä suuret päiväkodit, valtavat lapsiryhmät ja pienet hoitotilat aiheuttavat varhaiskasvatuksen puolella lapselle.

Vastaava tilanne voi olla myös ylisuurissa kouluryhmissä. Edellä mainitut asiat ovat omalta osaltaan lisäämässä lasten pahoinvointia. Lapsuus on perusta, missä voidaan luoda hyvän kasvun edellytykset. Mielestäni kyläkoulut edustavat omalta osaltaan sitä vastavoimaa, joka yhteiskunnassamme tällä hetkellä vallitsee, kun pyritään ihminen muuttaa tuottavuuskoneeksi ja samalla unohdetaan ihmisten hyvinvoinnin perusta.

Voisiko edes nousevilla oppilasennusteilla olevat kyläkoulut olla Savonlinnalle valtti, sen sijaan, että niiden lopettamisella yritetään etsiä olemattomia kustannussäästöjä?

Ajattelen, että perustan tulee olla kunnossa: peruspalvelujen olisi toimittava tasapuolisesti kaikille. Asuipa missä päin Suomea tahansa, joko keskustan ytimessä, taajama-alueella tai maaseudun rauhassa. Laadukkaasti tuotetut ja toimivat peruspalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia ja toisaalta myös kunnan elinvoimaa. Ennaltaehkäisevään työhön on satsattava, jotta korjaavan työn hinta ei nouse pilviin.

Riikka Pajunen
Yksinhuoltajaäiti
Savonlinna