Lukijalta: Sama uutinen – kaksi tulkintaa

Maailmaa voi katsoa monesta näkökulmasta. Tästä esimerkkinä toimii maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä tehdyn selvityksen uutisointi.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan monivuotiset ympäristönhoitonurmet ovat maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän parhaita toimenpiteitä, sillä ne edistävät maaseutuohjelman useita ympäristötavoitteita. Sen sijaan monien täsmätoimiksi tarkoitettujen toimenpiteiden pinta-alat ovat jääneet liian pieniksi.

Ylen tulkinta samasta aiheesta oli, että ympäristökorvausjärjestelmä on epäonnistunut. Erityisesti Ylen uutinen korosti ilmastotoimien tehottomuutta, mutta jätti mainitsematta alkuperäisen uutisen, jossa todetaan: "Ilmastonsuojelun näkökulmasta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on melko tehoton. Tämä johtuu osittain siitä, että ilmastoasiat eivät olleet ohjelmaa suunniteltaessa yhtä voimakkaasti esillä kuin nykyään."

Toisin sanoen ohjelmaa laadittaessa ei edes ollut päätavoitteena ilmastotoimet, vaan ravinnepäästöjen vähentäminen, missä ohjelma on onnistunut hyvin, kuten alkuperäisessä uutisessa todetaan: "Maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus vesistöihin on laskussa. Maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta on pyritty vähentämään 1990-luvulta lähtien, minkä ansiosta fosforin ja typen huuhtoutuminen sekä peltomaan eroosio ovat pienentyneet."

Maatalousyrittäjä joutuu tekemään päätöksiä tasapainoillen niistä aiheutuvien kustannusten ja haittojen sekä hyötyjen välillä. Ilman rahaa ei voi tehdä ympäristö- eikä ilmastotekoja.

Nykyisellä ohjelmakaudella ympäristökorvausjärjestelmän resurssit ohjattiin ns. kohdentamisalueelle, jotta Itämeren tilaa saataisiin parannettua. Lopullinen kohdentamisalue laajeni niin suureksi, että se on vienyt valtaosan tukirahoista ja jättänyt vain rippeitä Etelä-Savolle sekä muulle Itä-Suomelle.

Ympäristökorvauksen kohdentamisalue onkin aivan liian laaja ja sitä kautta resurssien käyttö tehotonta. Etelä-Savossa on Suomen puhtaimmat vesistöt ja viljelijät haluavat sen tilanteen jatkuvan.

Uudella EU:n ohjelmakaudella on korjattava nykyisen ohjelman epätasapaino ja resursseja jaettava myös meille, jotta vesien hyvä tila saadaan säilytettyä ja tarvittavissa kohteissa parannettua.

Tätä odotellessa kannattaa lukea alkuperäinen Luken uutinen www.luke.fi/uutiset.

Vesa Kallio

Toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Savo

Kommentoidut