Lukijalta: Energiaviljelyä on elvytettävä Suomessa — Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilista osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti pienentää hiilijalanjälkeä. Seuraavaksi EU asetti etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Se monipuolistaisi kuihtuvaa maatalouttamme.

EU on silti jälkijunassa. Vaikka USA heittäytyi sivuun Pariisin 2015 sopimuksesta, siellä tuotetaan etanolia autoihin jo nyt 11 prosentin vauhdilla.

Etanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn alussa Suomessakin käytiin läpi kaikki biomassakasvit, joista polttoalkoholia voi tislata. Harkinnassa olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.

Metsäpuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvin tuottaja on USA, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.

EU on etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto on silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU hyljeksii energiaviljelyä ennustamalla ruoan hinta nousevan, kun osa pelloista on energiakasveilla.

Ennuste osuu harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Inflaatiosta puhdistettu tonni vehnää maksoi 303 dollaria vuonna 1960 ja 207 dollaria vuoden 2019 huhtikuussa. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 232:stä 162 dollariin tonnilta.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta. He kyllästyivät EU:n hämäriin kannanottoihin energiaviljelystä ja ylipäänsä bioenergiasta.

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssä energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Etiopiansinappi on viime aikojen energiaviljelyn merkittävimpiä löytöjä. Puhtaasti siitä valmistetulla, sataprosenttisella polttoalkoholilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012. Lentokoneiden fossiilipolttoaineen korvaamistahan oli pidetty ilmastokamppailulle ongelmallisimpana.

Energiaviljely olisi Suomessakin elvytettävä. Se monipuolistaisi kuihtuvaa maatalouttamme.

Veli Pohjonen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti
Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa
Kuusamo