Lukijalta: Ystävyys kantaa lapsia — Tutkijat kaipaavat työnsä tueksi kaikenikäisten suomalaisten omia kokemuksia lapsuuden ja nuoruuden ystävyyssuhteista ja niiden puutteesta

Itsenäisen Suomen historia on ollut lasten kannalta suuri menestystarina. Uusi sukupolvi on lähes aina ollut vanhempiaan terveempi ja koulutetumpi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuussa julkaisema tutkimus osoitti, että tällainen kehitys ei ole itsestäänselvyys. Vuonna 1997 syntyneen ikäluokan kohdalle on mm. osunut enemmän mielenterveyden häiriöitä ja psyykenlääkkeitä ja kodin ulkopuolelle sijoituksia kuin vuonna 1987 syntyneille. Suurin osa lapsista ja nuorista on toki voinut jo pitkään hyvin, mutta vähemmistö voi monella tapaa huonosti. Ongelmat kasautuvat.

Meillä on käynnissä kirja- ja tutkimushanke, jossa pyrimme selvittämään, miten suomalaisten lasten ja nuorten välinen ystävyys on muuttunut 1900-luvun aikana.

Laajan raportin tiedot pohjautuvat rekisteritietoihin ja tilastoaineistoihin. Ne eivät kuitenkaan kerro kaikesta, mikä lasten hyvinvointiin vaikuttaa, tekijät itse kirjoittavat. Rekisterit eivät esimerkiksi kerro ystävistä ja muista ihmissuhteista.

Ystävyyden ytimeen on mahdotonta päästä numerotiedolla. Jokainen pystyy kuitenkin itse arvioimaan, millainen oma lapsuus olisi ollut ilman ystäviä – moni sen valitettavasti tietääkin.

Meillä on käynnissä kirja- ja tutkimushanke, jossa pyrimme selvittämään, miten suomalaisten lasten ja nuorten välinen ystävyys on muuttunut 1900-luvun aikana. Miten ystävät ovat kannatelleet toisiaan vaikeina hetkinä, miten aikuiset ovat lasten ystävyyssuhteita ohjailleet, miten kiusaamiseen on suhtauduttu?

Aihetta on tutkittu liian vähän, vaikka tieto voisi olla arvokasta myös nykylasten hyvinvoinnin kannalta.

Kaipaamme työmme tueksi kaikenikäisten suomalaisten omia kokemuksia lapsuuden ja nuoruuden ystävyyssuhteista ja niiden puutteesta. Kokemusten ei tarvitse olla ihania tai kamalia, vaan tavallinen arki on yhtä tärkeää. Miltä tuntui jäädä yksin, miltä jakaa eväsleivät kaverin kanssa?

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tammikuun 15. päivään asti vireillä muistitietokeruu hankkeemme teemoista. Keruuseen voi osallistua omalla nimellä tai nimettömästi, miten lyhyellä tai pitkällä kirjoituksella tahansa osoitteessa www.finlit.fi /leikitaanko

Toivomme mahdollisimman monen osallistuvan tallentamaan suomalaisen lapsuuden historiaa.

Antti Malinen
Tutkijatohtori, Kokemuksen historian huippuyksikkö
Tampereen yliopisto

Tuomo Tamminen
Vapaa toimittaja ja tietokirjailija

Luetuimmat