Lukijalta: Maan hallitus OKL:n lakkauttamisen taustalla

E-A Honkanen kirjoittaa Savonlinnan OKL:n lakkauttamisesta (I-S 16.1.). On selvää, että maan hallitus aloituspaikkojen Joensuuhun siirtyessä piti kiintiöt muuttumattomina ja mahdollisti siirron. Voidaan yhtä lailla sanoa, että aiemmin hallitus on turvannut OKL:n jatkumisen. Alueemme hallitusvastuussa olevat kansanedustajat mahdollisesti voisivat kertoa paremmin, miksi keskustavetoinen hallitus ja sen kokoomuslainen opetusministeri päätyivät tähän ratkaisuun.

Yliopistolain mukaan opetusministeriö ja yliopisto sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Opetusministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Opetusministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.

Oikeustieteen tohtori Kaarlo Tuori Savonlinnan kaupungille antamassaan lausunnossa toteaa, että yliopistojen toimintayksiköiden sijaintipaikkakunnasta päättäminen ei ole sellainen perustuslain tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen liittyvä kysymys, jota yliopistojen itsehallinto suojaisi. Se ei myöskään kuulu yliopistolain taloudellis-hallinnolliseen autonomiaan.

Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström toteaa, että yliopistojen määrä ja sijainti on perustellusti Suomen hallituksen päätösvallassa, mutta muutoin yliopistoilla pitäisi Holmströmin mielestä olla täysi autonomia.

Autonomian eli yliopiston vapauden kanssa tulee myös vastuu. Jo yliopistolain 20§ mainitsee huolellisuusvelvoitteen. Lisäksi yliopistoa koskee hallintolain 31§ edellyttämä velvollisuus tehdä riittävä ja asianmukainen selvitys päätöstensä pohjaksi.

Tutustuminen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen toimintaan Tampereen uuden yliopistokokonaisuuden valmistelussa antaa käsityksen, että ministerin niin tahtoessa yliopiston itsemääräämisoikeus voidaan tulkita vähäiseksi.

Olin yhtenä muiden kanssa valittamassa Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätöksestä ja omalta osaltani vein valituksen edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Molemmat oikeusasteet olivat jättäneet huomioimatta Kaarlo Tuorin lausunnon. Päätös molemmista oikeusasteista oli saman sisältöinen, yliopisto yksin kantaa vastuun päätöksestä eikä oikeus ota asiaa käsiteltäväksi. Samalla oikeuden päätös tarkoittaa, että meille savonlinnalaisille jää ainoaksi vaikuttamismahdollisuudeksi äänestäminen seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Heikki Härkönen
savonlinnalainen

Luetuimmat