Lukijalta: Savonlinnan keskussairaala ja sen työpaikat säilytettävä

Kaikki savonlinnalaiset poliitikot haluavat säilyttää keskussairaalan Savonlinnassa. Silti poliitikoita pyydettiin mukaan yhteiseen mielipidekirjoitukseen, jossa tämä tahtotila ilmoitettaisiin juuri ennen ministeriön pyytämän lausunnon antamista kaupunginvaltuustossa.

Miksi tällainen pyyntö? Ajattelemme, että kirjoituksen allekirjoittajaksi pyydettiin poliitikoita siksi, että niitä, jotka eivät allekirjoita mielipidekirjoitusta, heitä voidaan sitten näppärästi julkisuudessa syyttää siitä, että he eivät kannata keskussairaalan säilyttämistä.

Perussuomalaisetkin kannattavat keskussairaalan ja sen työpaikkojen säilyttämistä Savonlinnassa. Mutta asiaan pitäisi suhtautua realistisesti, ei tunteenomaisesti, niin kuin nyt keskustelussa on käynyt. Kaupunginhallitus päätti selvittää sote-suuntautumisen vaikutukset laajoilla eri osapuolien kuulemisilla, mutta silti kaikkia vaihtoehtoja ei edes tutkittu. Oli neuvotteluista kieltäytymisiä ja ulosmarsseja, joilla vain haluttiin vesittää aidot asian selvitykset.

Selvittämättä jäi kokonaan vaihtoehto, jossa Savonlinnalla ei olisi jatkossa keskussairaalaa enää lainkaan. Mikä tämän vaihtoehdon vaikutus olisi seutukunnalle, plussat ja miinukset? Nyt sitten oltiin tekemässä päätöstä säkkipäässä ja tunnepohjalta, kun hyvällä selvitystyöllä päätös olisi voitu tehdä tietoon perustuen. Miksi tietoa ei haluttu hankkia? Pelkäävätkö poliitikot tietoa? Pelkäävätkö poliitikot liian hyvää sopimusta "väärän" sopimuskumppanin kanssa?

Väestön määrä vähenee lähivuosina nykyisen Sosterin alueella huomattavasti. Nyt kun yksi Sosterin jäsenkunnista, Sulkava, on jo päättänyt lausunnossaan ministeriölle siirtyä Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin ja pysyä maakunnassa, Itä-Savon alueen realistisuus keskussairaalan säilyttämiseen heikkenee entisestään. Jo viiden vuoden kuluttua alueen asukasmääräksi ennustetaan noin 34 000 asukasta.

Väestöltään vähenevillä alueilla on tärkeintä se, että sairaanhoitoa tarvitseva saa apua mahdollisimman nopeasti. Tärkeintä ei potilaan kannalta ole se, missä sairaala on, vaan että hän pääsee hoitoon ja tarvittaessa nopeasti. Siksi väestöltään harvaan asutuilla alueilla sairaanhoidon logistiikka on avainasemassa pohdittaessa kiireellistä potilaskuljetusta. Pitkien etäisyyksien tai hankalien taipaleiden vuoksi on yhä useammin turvauduttava poikkeuksellisiin kuljetustapoihin.

Onko kukaan miettinyt, olisiko mahdollista neuvotella soten yhteydessä yhden lisä pelastushelikopterin sijoittamisesta Savonlinnaan? Kun tätä palvelua varten on perustettu pysyvän ja vakaan rahoituksen avulla organisaatio, jolla on useita helikoptereita eri puolilla maata, niin tällainen kuljetusmuoto olisi alueemme repaleisuutta ajatellen paras.

Palvelu toisi kiireellisissä tapauksissa hoitopaikat ajallisesti lähemmäksi, jopa nykyistä järjestelmäämme ajatellen. Nykyisin Savonlinnassa erikoissairaanhoidon todelliset menot ylittävät tarvevakioidut menot noin 16 miljoonalla eurolla vuodessa. Savonlinnassa lääkärihelikopterin vuosittaiset kulut jäisivät murto-osaan mainitusta 16 miljoonasta.

Mielestämme valtuuston ei olisi tarvinnut antaa lausuntoa kaupungin sote-suuntautumisesta, koska olemme jo sen kerran tehneet, viime syksynä päätimme hakea osaksi Pohjois-Savon sotepiiriä. Se, että mihin maakuntaan tulevaisuudessa Savonlinna kuuluu näyttää olevan jo ennalta päätetty.

Matti Lundenius

Seppo Kosonen

Veikko Puustinen

Pekka Laitinen

Juha Kukkonen

Savonlinnan perussuomalaiset luottamushenkilöt