Lukijalta: Järkeä pakolaispolitiikkaan Parikkalassa

Parikkalan kunnanvaltuusto käsittelee parin viikon päästä kiintiöpakolaisten vastaanottamista valtuustoseminaarissaan. Rautjärvi on jo tehnyt oman, myönteisen päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Kun lukee Rautjärven kokemuksia kiintiöpakolaisista (muistio 15.10.19), täytyy ihailla kunnan halua vastaanottaa yhä lisää pakolaisia. Rautjärven kunnan muistiossa mainitaan, että kokemus oli positiivinen ja antoisa. Toisaalta muistiossa luetellaan lukuisia haasteita ja ongelmia, jotka liittyvät mm. palvelujen hajanaisuuteen, opiskeluun, kuljetuksiin, kotoutumiseen, yleiseen elämiseen ja asumiseen ja niin edelleen. 

Ely lähestyy kuntia tällä kertaa elinvoiman näkökulmasta – kiintiöpakolaisista toivotaan apua työvoimapulaan ja lapsikatoon. Rautjärven muistiosta käy ilmi, että pakolaiset ovat muuttaneet Rautjärveltä pois. Mikä on siis peruste ottaa kiintiöpakolaisia Parikkalaan? Parikkalan kunnan alueelta ei löydy sellaista työnantajaa, joka pystyisi työllistämään kielitaidottomia, kouluttamattomia tai koulutettujakaan ihmisiä.

Tilastokeskuksen mukaan (2018) joka toinen Suomessa asuva ulkomaalaistaustainen on työtön, ja esimerkiksi somalitaustaisista vielä useampi. Mitä taas lapsikatoon tulee, Parikkalassa päiväkotiryhmät ovat jo nyt täynnä. Lisähaasteita on jo omasta takaa, kun sekä päivähoito- että koululaisryhmiä joudutaan sovittelemaan erilaisiin väistötiloihin. Rautjärvellä pakolaisille jouduttiin perustamaan oma varhaiskasvatuksen ryhmä, mikä oli ollut ilmeinen pettymys kaikille osapuolille.

Opiskelu- ja työpaikkojen perässä pakolaisten on joka tapauksessa muutettava kasvukeskuksiin. On siis kaiken kaikkiaan järkevämpää, että kotoutuminen tapahtuu samalla paikkakunnalla. Kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut, opiskelukaverit ja koulutusmahdollisuudet puhuvat selkeästi kaupunkien puolesta. Tilastokeskuksen mukaan (2019) ulkomaalaistaustaiset pyrkivät itsekin kaupunkialueille. Vain virolais- ja venäläistaustaiset ovat hajaantuneet tasaisemmin ympäri maata.

Kuntien ja koko maakunnan taloustilanteen kiristyessä on otettava muitakin seikkoja huomioon. Kuinka Parikkalassa taataan kiintiöpakolaisten ja toisaalta kantaväestön turvallisuus, kun poliisiresurssit ovat lähes olemattomat? Kiintiöpakolaiset tarvitsevat runsaasti moniammatillisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuinka kallis lasku kuljetuksineen näistä muodostuu, puhumattakaan tulkkaus- ja asumispalveluista? 

Opiskelu- ja työpaikkojen perässä pakolaisten on joka tapauksessa muutettava kasvukeskuksiin.

Kielitaidottomat ja kouluttamattomat pakolaiset ovat erityisen suuressa riskissä päätyä ihmiskaupan uhreiksi. On sekä kunnan että myös kiintiöpakolaisten itsensä etu, että he saavat turvallisen ja laadukkaan kiintiöpaikan kaupungista, jossa palvelurakenteet ja sosiaaliset verkostot ovat kunnossa. Tämä auttaa kotoutumisessa ja työllistymisessä. 

Paula Ahokas

Jouni Kiviaho 

Pekka Koiso-Kanttila 

Maija Valkeapää

Parikkala

Uusimmat uutiset