Lukijalta: Kansa tietää, eliitti aina ei

Käsitys siitä, että poliitikot tai ns. asiantuntijaeliitti osaisivat nostaa keskusteluun kansaa laajasti kiinnostavat ja huolestuttavat asiat ei ole aina totta.

Sanotun eliitin viime vuosien viesti on ollut: ”Suomi kaupungistuu ja keskittyy ja niin on hyvä”. Nyt olemme voineet lukea kahdestakin tutkimuksesta, jotka kertovat, että kansa on toista mieltä. Ensin lehdissä kerrottiin Uutissuomalaisen teettämästä mielipidetutkimuksesta. Sen mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi, että valtio pyrkisi hillitsemään kaupungistumista/keskittymistä.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen gallupin mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion on turvattava koko maan asuttuna pitäminen ja sen edellyttämät palvelut. Samasta kansalaisten asenteesta kertovat myös monet tutkimukset, jotka todistavat kotimaisen puhtaan ruoan merkitystä.

Kaupungistumisen käsitettä käytetään usein väljästi. Yksi puhuja tarkoittaa vain noin kymmentä suurinta kaupunkiamme. Toinen kaikkia kuntia, joiden nimessä on kaupunki. Tosiasiassa kymmenet pienet kaupungit samaistuvat elinolosuhteiltaan maaseutu-Suomeen, perinteisiin maalaiskuntiin. Nämä molemmat ovat kokeneet samat väenvähenemisen ongelmat.

Aluekehityksen koko kuvan kannalta olennaista on keskittyminen; sallitaanko sen tapahtua hallitsemattomasti niin kuin nyt on tapahtunut.

Suomen viime vuosien aluekehityksestä on tunnistettavissa piirteitä, joissa valtion toimilla on voitu hillitä vinoa aluekehitystä.

Suomen viime vuosien aluekehityksestä on tunnistettavissa piirteitä, joissa valtion toimilla on voitu hillitä vinoa aluekehitystä. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on vauhdittanut kasvua ja vähentänyt työttömyyttä myös ns. maaseutu-Suomessa. Myös kuntien taloudet ja sitä myötä palveluiden tuottamisen edellytykset ovat kohentuneet lähes koko maassa.

Vahva talouskehitys tarjoaa kuitenkin vielä voimakkaamman imun maakuntien Suomesta muutamiin suurimpiin keskuksiin. Suuri osa Suomesta tyhjenee ennätysvauhtia. Ja tämän ilmiön tuottamat ongelmat kansa aistii niin menettävillä kuin keskittyvillä aluilla.

Tuoreet tilastot kertovat kehityksestä, jota ei ole nähty vuosikymmeniin. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 kuntia, joiden väki väheni yli kahdella prosentilla oli 25 ja niitä, joiden vähenemä oli yli 1,5 prosenttia, oli 51 kuntaa. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 vastaavat lukemat olivat 46 kuntaa ja peräti 98 kuntaa. Keskittymisen hillitsemisestä ei näissä ole tietoakaan. Kymmenissä kunnissa asuntojen hinnat ovat romahtaneet, muutamassa keskuksessa ne jatkavat uljasta nousuaan.

Samaan aikaan esim. muissa Pohjoismaissa hillitään keskittymistä monin toimin, sijainninohjausta vahvistetaan ja kansallista aluetukea, elinkeinojenkehittämisen ja infran tukea, lisätään. Myös Suomella on kaikki edellytykset vastaavaan. Ei kannettua vettä kaivoon, vaan aitoa kehitystä.

Kriisinhallintakeskuksen siirtäminen Kuopiosta Helsinkiin on viimeisin väärä päätös. Tarvitaan uusi suunta, sellainen mitä kansakin peräänkuuluttaa.

Mauri Pekkarinen
Eduskunnan vpj.,
kansanedustaja