Lukijalta: Taistoon aluetukien puolesta!

EU:n myöntämistä aluetuista kotimaassa väännetään jo kättä, vaikka EU:ssa ei olla vielä päästy sopuun seuraavan monivuotisen budjetin koosta ja jakoperusteista.

Kiistassa on nähtävillä maakuntien valitettava vastakkainasettelu sekä keskinäinen kisa EU:n ja Suomen aluekehitysvaroista. Vauraampi Etelä- ja Länsi-Suomi vaativat Suomeen tulevan tukipotin jakamista alueilleen, mikä olisi pois Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnilta.

Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa alueelliset kehittyneisyyserot ovat maan suurimmat ja työllisyys ja BKT-kehitys muuta maata heikompaa, ovat aivan oikeutetusti nousseet puolustamaan heille kuuluvia tukiaan.

EU:n rakennerahastot perustettiin yli 30 vuotta sitten tavoitteena vähentää alueiden välisiä ja myös maan sisäisiä kehityseroja, mikä on edelleen EU:n aluetukien perimmäinen tarkoitus. Juuri pitkät välimatkat, harva asutus ja heikompi työllisyys ovat oikeuttaneet IP-alueelle 2/3 osuuden koko Suomen EU-aluetukien potista.

EU:n aluetuet ovat samalla kompensoineet kansallisen rahoituksen vajausta Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla, sillä eduskunnan päättämät kehitysvarat sekä suuret liikennehankkeet kohdistuvat enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. On selvää, että kansallista rahanjakoa täytyisi tarkastella uudelleen itäisen ja pohjoisen Suomen hyväksi, mikäli EU:n aluetukia jaettaisiin nykyistä enemmän eteläiseen Suomeen.

EU:n aluekehitysvaroilla tulee olemaan jatkossakin suuri merkitys maan sisäisten kehityserojen kaventamisessa

Toki Etelä-Suomella on olemassa tarpeita, jotka ovat tulleet mm. maahanmuuton ja kotouttamisen myötä. Tämä kuitenkin huomioidaan jo valtionosuuksissa, joten EU - tukien jakoperusteiden muuttamiselle ei ole mm. Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen esittämiä perusteita.

EU:n aluekehitysvaroilla tulee olemaan jatkossakin suuri merkitys maan sisäisten kehityserojen kaventamisessa. Rohkaisevat tulokset ovat osoitus siitä, kuinka tärkeitä nämä tuet ovat IP-seuduille. Maan hallitusohjelmaan on myös kirjattu Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema EU:n aluepolitiikan rahoituksessa.

Olemme usein syystäkin huolissamme mm. Afrikan kehitysmäärärahojen oikeasta kohdentumisesta. Miksi sama huoli unohdetaan, kun itse olemme EU-tukien kohteena?

Kansallisen kähinöinnin sijaan fokus on pidettävä EU-tason vaikuttamisessa eli siinä, kuinka ja millä kriteereillä rahoitusta jaetaan jatkossa EU-maiden kesken. Pidän tärkeänä, että EU:n budjettirahoitus saadaan kytkettyä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Ei voi olla niin, että miljardien tukia saavat jäsenmaat, kuten Unkari ja Puola rikkovat jatkuvasti EU:n perusarvoja ja demokratian periaatteita. Tähän epäkohtaan Suomi on puheenjohtajakaudellaan kiitettävän tiitterästi puuttunutkin.

Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen (kesk. / Renew Europe)
Pielavesi