Pääkirjoitus: Kouluverkko kuihtuu vauhdilla

Opetushallitus on laskenut, että 20 vuoden kuluttua maassamme on enää vajaat 1 300 peruskoulua. Nykyinen määrä on tuhat koulua enemmän.

Koulujen vähentämisen tarvetta eivät selitä yksistään pienenevät ikäluokat, syitä on myös muita. Lukuisat kunnat kamppailevat muun muassa homeisten tai muuten epäterveellisten koulurakennusten kanssa, jotka sairastuttavat niin oppilaat kuin koko henkilökunnan.

Suurin syy koulujen lakkauttamiseen on kuitenkin raha. Talousvaikeuksissa kamppailevien kuntien on löydettävä säästöjä, ja liian usein säästötoimet kohdistuvat pieniin kouluihin.

Savonlinnassa noin 2 670 peruskoululaista pääsee aloittamaan lukuvuotensa tutuissa kouluissa ensi viikolla. Yksikään savonlinnalainen koulu ei sulkenut oviaan viimeistä kertaa keväällä, kun Suvivirsi oli laulettu.

Nätkin koululaisetkin aloittavat lukuvuotensa tutuksi tulleessa väistökoulussa, mutta paluu omalle kylälle häämöttää jo.

Opetushallituksen laskelmat Etelä-Savon osalta ovat karuja, mutta eivät yllättäviä nykyisellä väestökehityksellä. Tilastokeskuksen mukaan peruskoululaisten eli 7–15-vuotiaiden määrä vähenisi maakunnassa seuraavan 20 vuoden aikana lähes 42 prosenttia.

Tällä hetkellä Etelä-Savossa toimii 68 peruskoulua, kun 20 vuotta sitten määrä oli vielä 182.

Koulujen lakkauttamisen seurauksista puhutaan kuitenkin vähän. Kiistaa on lähinnä siitä, kuinka suuret säästöt koulun lakkauttaminen todellisuudessa tuo kunnan kassaan. Inhimillisistä vaikutuksista ei puhuta tai niitä ei haluta kuunnella.

Tosiasia kuitenkin on, että tulevaisuuden kunta pärjää ja on houkutteleva lapsiperheille, jos se pystyy tarjoamaan hyvät peruskoulupalvelut. Kuinka koulutus järjestetään harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa, on kysymys, johon pitäisi löytyä muukin vastaus kuin koulujen lakkauttaminen.

jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi