Pääkirjoitus: Oikeakielisyys tekee äidinkielestä ymmärrettävää

Uudistuvasta ylioppilaskokeesta syntynyt vilkas keskustelu kertoo siitä, että äidinkieli on tärkeä asia.

Onko pilkkusäännöillä merkitystä? Ylioppilastutkintolautakunnan suunnittelema lukutaidon koe kuohuttaa sosiaalisessa mediassa ja herättää keskustelua muutenkin.

Kun ongelma yksinkertaistetaan, voidaan tulkita, että kieliopilla ei ole enää merkitystä äidinkielen kokeessa. Mutta mitä uudella kokeella sitten haetaan?

Keskustelu on tarpeen ja korostaa äidinkielen osaamisen tärkeyttä.

Ensi syksystä alkaen äidinkielen koe jaetaan nykyistä selvemmin lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeeseen niin, että kirjoitus-, pilkku- ja yhdyssanavirheet eivät vaikuttaisi arvosanaan lukutaidon kokeessa.

Itä-Savon tavoittamat savonlinnalaiset äidinkielen opettajat eivät ole huolissaan äidinkielen kokeen uudistumisesta. Savonlinnan lyseon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit Annikka Koivuniemi ja Anu Partanen sanovat, että onnistuessaan uudistus on hyvä asia (I-S 1.12.).

Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen puheenjohtaja, professori Minna-Riitta Luukka kiistää arviot äidinkielen kokeen heikkouksista.

Kieleen liittyviä asioita arvioidaan erityisesti kirjoitustaidon kokeessa. Vaikka oikeakielisyyttä ei mainita erikseen, vastausten selkeys ja ymmärrettävyys on yksi arviointikriteereistä. Jos vastauksesta ei saa selvää, ei arvosana voi olla hyvä, toteaa äidinkielen jaoksen puheenjohtaja.

Lukutaidon kokeen yksityiskohtaiset kriteerit hyväksytään ylioppilastutkintolautakunnan yleiskokouksessa joulukuun puolivälissä. Keskustelu on tarpeen ja korostaa äidinkielen osaamisen tärkeyttä.

Kieli ja arviointikriteeritkin muuttuvat, mutta suomalaiseen äidinkielen opetukseen on syytä edelleen uskoa. Oikeakielisyys ratkaisee sen, onko kieli ymmärrettävää.
Tiina Ojutkangas