Pääkirjoitus: Harmaan talouden torjunnassa on paljon saavutettavaa

Harmaan talouden torjunnasta puhuttiin eduskuntavaaleissa vähemmän kuin aikaisemmin. Aihe on kuitenkin tärkeä, sillä tehokkaalla talousrikollisuuden torjunnalla ja tutkinnalla olisi saavutettavissa kymmeniä miljoonia euroja valtion pohjattoman kassan paikkaamiseen.

Esimerkiksi viime vuonna poliisi kirjasi talousrikoksissa haltuun saatua rikoshyötyä yhteensä noin 27,4 miljoonaa euroa. Luku käy ilmi vuoden 2018 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastoista. Takaisin saatu summa on 10 miljoonaa euroa suurempi kuin kahtena edellisvuonna, ja tulosta pidetään kansainvälisestikin hyvänä.

Verohallinnon mukaan hyvät tulokset perustuvat lakimuutoksiin, jotka ovat edistäneet viranomaisten yhteistyötä ja tiedonsaantimahdollisuuksia sekä helpottaneet kohteiden valvontaa. Torjunnassa olennainen kiinnijäämisriski onkin lisääntynyt.

Parantamisen varaa on edelleen, sillä talouden harmaalla alueella pyörivät isot rahat. Talousrikollisuuden laajuus on hankalasti arvioitavissa, mutta esimerkiksi Suomessa eduskunnan teettämässä tutkimuksessa harmaan talouden määräksi arvioitiin 10 –14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaisi 4 –6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma päättyy ensi vuonna. Jatko riippuu tulevasta hallituksesta, mutta olisi erikoista, jos sitä ei jatkettaisi. Päinvastoin panostuksia voisi yrittää lisätäkin, koska se lisäisi myös mahdollisuuksia saada rikoshyötyä vielä enemmän takaisin. Sen voi nähdä jopa eräänlaisena investointina.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat