Pääkirjoitus: Hyvät tavat toimivat myös luonnossa – Roskat lisääntyvät, kun ihmisten liikkuminen luonnossa lisääntyy

Kuluva kevät on saanut suomalaiset metsään. Luonnossa liikkuminen on kasvattanut suosiotaan, koska korona on laittanut muut harrastukset jäihin ja sulkenut palveluja.

Arkihavaintoja lisääntyneistä liikkujamääristä tukevat Metsähallituksen tilastot, joiden mukaan kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet keväällä selvässä kasvussa.

Kehitys on yksi myönteisistä koronan seurauksista. Uusia ajanviettotapoja on käynyt testaamassa myös moni kokematon retkeilijä. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa tutkitusti myönteisesti ihmisen hyvinvointiin, ja kokeilusta voi jäädä hyvä tapa.

Toisaalta luonnossa liikkuminen vaatii taitoja. Tämän takia Metsähallitus ja ympäristöministeriö julkaisivat viime viikolla uuden retkietiketin, jossa muistutetaan perusasioista.

Turvallisuuden kannalta tärkeintä on muistaa tulen riskit. Tulen tekeminen ei ole jokamiehenoikeus. Se on sallittua vain merkityillä paikoilla tai maanomistajan luvalla, ja palovaroitusten aikaan tulta ei luvasta huolimatta saa tehdä. Metsä- ja ruohikkopalovaroitukset on helppo tarkistaa vaikka kännykästä.

Liikkumisen myötä myös roskaaminen on lisääntynyt. Kertakäyttögrillit, teepussit ja makkarapaketit on pieni vaiva kerätä mukaansa. Vaikka lapsena tämä olisi jäänyt oppimatta, uuden tavan voi kuka tahansa ottaa haltuun.

Turvavälien takia kannattaa mahdollisuuksien mukaan hakeutua vähemmän suosituille reiteille. Eläimet kannattaa pitää kytkettyinä.

Hyvistä tavoista voidaan pitää yhdessä huolta. Jos naapuriporukka pitää liikaa ääntä tai roskaa, suomalainenkin voi rohkaistua antamaan ystävällisen neuvon. Kunnat voivat osaltaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten käyttäytymiseen tarjoamalla riittävästi merkittyjä retkeilyreittejä ja virallisia tulentekopaikkoja.