Pääkirjoitus: Nyt kaivataan vision kirkastusta

Savonlinnan talouden juustohöylä uhkaa viedä Savonlinnan orkesterin vuotuisesta avustuksesta reilun 7 000 euroa. Orkesterin intendentti Ilkka Vesioja pelkää, että vastavuoroisesti valtio pienentää orkesterin avustusta yhdellä henkilötyövuodella. Jos näin käy, Savonlinnan kvartetti voisi vielä jatkaa, mutta orkesteri ei.

Kaupungin suunnittelema avustusleikkaus katkaisisi kamelin selän lopullisesti ja 100 vuotta Savonlinnassa toiminut ja toiminnastaan jatkuvasti kiitostaan saavan orkesterin taru olisi loppu.

Savonlinnan talous tarvitsee tervehdyttämistoimenpiteitä, mutta tapahtuuko toimintojen ja avustusten höylääminen niin, että kaupungin visio hukkuu? Onko mahdollista, että yhtäällä suunnitellaan laajaa ja ainutlaatuista itäsuomalaista yhteistyötä, jonka päämääränä on saada Savonlinna Euroopan unionin kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Mutta toisaalla vaarannetaan Savonlinnan seudun oma, vahva kulttuuritoiminta ja -osaaminen.

Savonlinnan seudun kulttuuriväki on viime vuoden aikana osoittanut, kuinka he ovat valmiita pistämään itsensä likoon, jonkin hyvän, uuden synnyttämiseksi. Siitä on osoituksena Kulttuurikellari, jonka toiminta hakee vertaistaan.

Savonlinna on tunnettu myös kaupunkina, missä eri kulttuurialan ammattilaiset voivat tehdä hyvää yhteistyötä harrastajien kanssa. Raja-aidat ovat matalalla, mikä voi olla myös yksi syy siihen, miksi muun muassa orkesterin konsertit löytävät hyvin kuulijansa.

Merkitystä luulisi olevan myös sillä, että Savonlinnan kvartetti ja orkesteri toimivat minimaalisella budjetilla muihin verrokkikaupunkeihin verrattuna. Asia käy hyvin ilmi Suomen Sinfoniaorkesteri ry:n vuosikertomuksesta, mistä käy ilmi myös se, että Savonlinna on ainoa kaupunki, missä valtion avustus orkesterille on suurempi kuin kaupungin oma.

jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi

Uusimmat uutiset

Kommentoidut