Pääkirjoitus: Taksilain remontti on vasta alussa – Myös kelataksijärjestelmän korjaaminen on välttämätöntä

Eduskunta alkoi keskiviikkona käsitellä taksilain korjaussarjaksi kutsuttuja lakimuutoksia. Korjattavana ovat Anne Bernerin (kesk.) liikenneministerikaudella heinäkuussa 2018 säädetyt lait, jotka poistivat taksamittaripakon sekä vaatimuksen taksin katolle laitettavasta valosta. Myös määräykset matkan enimmäishinnasta ja taksinkuljettajien koulutuksesta poistuivat.

Uuden lakiehdotuksen mukaan taksiluvan saaminen edellyttäisi vuodenvaihteesta alkaen yrittäjäkoulutusta ja koetta. Pakollinen taksamittari ja pakollinen valopilkku taksin katolle tulisivat takaisin kesällä.

Kansa ja taksit aavistivat jo kesällä 2018, että taksiuudistuksesta ei hyvää seuraa. Korjaussarjan ykkösvaihe ei poista kaikkia ongelmia, joten jatkoa on luvassa.

Nyt tehtävillä muutoksilla liikenneministeri Timo Harakan (sd.) mukaan kitketään harmaata taloutta ja palautetaan yleisön luottamus takseihin. Etenkin suurissa kaupungeissa touhu on mennyt villiksi.

Maaseudulla taksilaki on ennen kaikkea heikentänyt taksien saatavuutta. Saatavuusongelmaan ei tässä vaiheessa puututa, vaan se jää selviteltäväksi.

Taksien saatavuus on kytköksissä Kela-taksikyytien käytäntöön, joka osaltaan muutti taksien tulorakennetta yhdessä Bernerin taksilakien kanssa. Nyt eri ministeriöt selvittävät Kela-taksikäytäntöä yhdessä.

Kela-kyydit ovat perinteisesti muodostaneet valtaosan maaseudun taksien tuloista. Vuoden 2018 uudistuksen myötä kyytiä ei enää saa tilata kotikylän tutulta taksilta, vaan se on tilattava välityskeskuksen kautta, erikseen menomatkalle ja paluumatkalle. Siten kela-kyytiansiot voivat mennä kylän taksilta sivu suun.

Kela-taksijärjestelmän korjaaminen on välttämätöntä. Yksinkertaista se ei ole, sillä monet taksiyrittäjät ovat jo maksaneet järjestelmän edellyttämät suuret investoinnit.

jaana.hanninen@kaakonviestinta.fi