Pääkirjoitus: Hyvä talouskehitys antaa hieman pelivaraa hallitusneuvottelijoille

Talouskehitys niin Suomessa kuin euroalueella laajemminkin on ollut viime kuukausina jopa yllättävän hyvää. Pitkin talvea ja kevättä ennustettiin, että käyrät kääntyvät laskuun. Etenkin brexitin sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan toisilleen nostattamien tullimuurien pelättiin vievän maailmantalouden taantumaa kohden. Kauppasota on toistaiseksi vältetty ja kun brittien EU-eroprosessissakin otettiin aikalisä, niin pahimmat varjot ovat väistyneet.

Euroalueen talous kasvoi tammi-maalikuussa vuoden takaisesta 1,2 prosenttia, joka oli odotuksia suurempaa. Myös euroalueen inflaatio, 1,7 prosenttia, lähestyi toivottua hieman alle kahden prosentin tasoa.

Piristyminen näkyy myös sijoitustuotoissa. Eläkeyhtiö Varma kertoi ennen vappua, että kulunut kvartaali eli vuosineljännes oli sen toiseksi paras 10 vuoteen. Yhtiön sijoitukset tuottivat 5,1 prosenttia, kun vielä viime vuonna ne olivat vastaavana aikana 0,4 prosenttia miinuksella.

Elinkeinoelämän keskusliiton torstaina julkistaman toukokuun suhdannebarometrin tilanne suomalaisyrityksillä on pysynyt hyvänä kaikilla toimialoilla. Tuotantokapasiteetti on hyvin käytössä ja tuotannon ja kysynnän odotetaan edelleen maltillisesti kasvavan. Hyvän kuvaa varjostavat viimeaikaiset yt-ilmoitukset, jotka voivat heikentää työllisyyttä.

Parhaillaan käytävien hallitusneuvottelujen ydinasia on talouspoliittisesta linjasta sopiminen. Jos taustalla muhiva kestävyysvaje unohdetaan, niin hyvänä jatkunut taloustilanne antaa jonkin verran pelivaraa neuvottelijoille. Puolueesta riippuen se voidaan jakaa kulutukseen tai käyttää varautumiseen tulevaan taantumaan.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi