Pääkirjoitus: Maavoimien kunto koheni – Samaan aikaan on syytä olla huolissaan rapistuvista nuorista ikäluokista

Maavoimat on järjestelmällisesti kehittänyt kyvykkyyttään kuluneen vuosikymmenen aikana. Syyt ovat perustellut, turvallisuusympäristö on muuttunut. Kehityksessä on painottunut taistelijoiden toimintakyky, liikkuvuus ja digitaalinen osaaminen.

Kaakkois-Suomessa on järjestetty useita paikallispuolustusharjoituksia, jotka ovat taanneet mahdollisuuden lujittaa myös laaja-alaista viranomaisyhteistyötä. Paikallispuolustukseen on koulutettu enemmän reserviläisiä. Tämä tukee kykyä varautua moninaisiin yhteiskunnan kriisitilanteisiin.

Maavoimien komentajan Petri Hulkon mukaan maavoimat on kovimmassa kunnossa kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa. Se on paljon sanottu aikana, jolloin julkiselta sektorilta on leikattu jatkuvasti. Myös puolustusvoimat on osansa näistä leikkauksista saanut.

Kansalaisille viesti on hyvä Suomen kokonaisturvallisuutta ajatellen. Samaan aikaan on syytä olla huolissaan nuorista ikäluokista. Kolmannes kutsuntaikäisistä karsiutuu palveluksesta jo kättelyssä. Nuorison kunto on rapistunut, mutta asepalveluksen suorittaminen käy osalle mahdottomaksi myös henkisten syiden takia.

Puolustusvoimat ei voi ottaa vastuuta nuoren ikäpolven kuntouttamisesta ja räätälöidä asepalvelusta jokaiselle nuorelle sopivaksi. Fyysisestä kunnosta ja henkisistä valmiuksista tulee huolehtia jo varhaisempia vuosina. Asepalveluksen aikana tulee keskittyä maanpuolustuksen kannalta tärkeisiin taitoihin.

Sen sijaan jokaisen hyväkuntoisen ja motivoituneen nuoren naisen panos olisi toivottava, kun entisestään pienemmistä ikäluokista yhä suurempi osa karsiutuu jo alkumetreillä. Samalla tulisi pohtia, voisiko palvelusta laajentaa esimerkiksi liikuntarajoitteisin nuoriin, joilla on maanpuolustustahtoa. Varusmiespalvelus tarjoaa mahdollisuuksia myös muissa tehtävissä kuin taistelutehtävissä.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut