Pääkirjoitus: Valtion budjetti elvyttää, mutta velaksi

Valtion ensi vuoden budjettiesitys ei pidä sisällään rahoitusta Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseksi kansainväliselle henkilöliikenteelle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtio ei olisi edelleen sitoutunut viime vuonna tekemäänsä päätökseen rajan avaamisesta vuonna 2024.

Asian vahvisti keskiviikkona valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), jonka mukaan hallituksen aiempi päätös kansainvälistämisestä on voimassa. Samoin asian ilmaisee kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.). Vahvistus on hyvä tieto koko Itä-Suomelle.

Parhaillaan on menossa ulkoministeriössä noottien vaihto, jossa sovitaan rajanylityspaikan avaamisesta. Asia siis etenee, mutta vaatii vielä paljon vahvaa edunvalvontaa, sillä rahoituspäätöksiä ei ole vielä tehty.

Valtioneuvoston ensi vuoden budjettiesityksestä löytyy sen sijaan hyviä asioita niin Itä-Savon kunnille, Sosterille kuin ihmisillekin.

Kunnille osoitettavat lisäavustukset paikkaamaan koronan aiheuttamia veromenetyksiä ovat enemmän kuin tervetulleita. Samoin sairaanhoitopiireille tulevat korona-avustukset. Kuntatalouden kurjistuminen entisestään olisi merkinnyt tässä ajassa hyvin epäoikeudenmukaisia leikkauksia kuntalaisten palveluihin. Kunnilla olisi toki ollut käyttöä suuremmillekin koronatuille.

Hyvän suuntaisia ovat myös yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevat esitykset, joilla tavoitellaan muun muassa parempaa kilpailukykyä ja työllisten määrän lisäämistä.

Osa esityksistä jää vielä epämääräisiksi, mutta kannustinloukkujen purkaminen ja muun muassa päivähoitomaksujen pienentämiseen varatut 70 miljoonaa euroa on hyvä esitys. Teollisuuden sähköveron laskemisesta alimmalle EU:n sallimalle tasolle, voisi olettaa olevan kilpailukykyä edistävää vaikutusta.

Veikkausvoittovaroin tehtäväänsä toteuttavat kolmannen sektorin järjestöt voivat sen sijaan huokaista helpotuksesta. Valtion ensi vuoden budjetti paikkaa täysimääräisesti loven, jonka koronaepidemia on tehnyt peliyhtiön järjestöille jaettaviin voittovaroihin. Vajeen rahoitus on myös lupaus, jonka elokuussa töihin palannut tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) antoi ensimmäisenä työpäivänään. Tieteen sekä liikunta-, kulttuuri-, nuoriso- ja sote-järjestöjen saama tuki on oikeutettu ja erityisen merkittävä juuri tässä ajassa.

Valtioneuvoston vuoden 2021 budjettiesitystä voi siis hyvällä syyllä pitää elvyttävänä, oppikirjamaisena suhdannepolitiikkana niin kuin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) keskiviikkona esitystään kuvasi. Edessä on kuitenkin aika, jolloin valtion on alettava sopeuttaa ja maksaa muun muassa nyt otettavaa valtavaa lähes 11 miljardin euron suuruista velkaa. Eri asia on, muistavatko kansalaiset maksun hetkellä, miksi Sanna Marinin (sd.) hallitus haluaa nyt mieluimmin elvyttää kuin omilla toimillaan entisestään kurjistaa erittäin vaikeassa tilanteessa olevaa Suomea.

jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi

Uusimmat uutiset