Pääkirjoitus: Uudet liikuntasuositukset tunnistavat ja tunnustavat armollisesti ihmisten erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen

Suomalaisille aikuisille on annettu uudet liikuntasuositukset. Amerikkalaiseen tutkimustietoon perustuvat suositukset ovat aikaisempia ohjeita armollisemmat. Enää ei kohtuullisessa kunnossa pysyäkseen ja normit täyttääkseen tarvitse välttämättä painaa kieli vyön alla lenkillä tai rääkätä itseään punttisalilla, vaan kaikenlainen liikunta ja rasitus kelpaavat.

Tavallinen arkinen liikunta, portaiden nouseminen, kotityöt tai kauppaan käveleminen, lasketaan liikunnaksi. Tärkein liike on seuraava liike. Eikä ajallakaan ole niin väliä. Suorituksen ei tarvitse kestää kymmentä minuuttia, kaikki käy. Varsinkin vähän liikkuville pienistäkin ponnistuksista on jo hyötyä.

Ihmisiä on viime vuosina ohjeistettu syömään, liikkumaan, nukkumaan tai elämään yleensä oikein tiukkoja minuutti- tai kilometrimääriä antamalla. Tällainen ihmisten erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet tunnistava ja tunnustava suositus tuntuu normien keskellä raikkaalta tuulahdukselta. Paras ei liikkumisessa ole enää hyvän vihollinen, vaan liikuntaa voi harrastaa kykyjensä mukaan syyllisyyttä tuntematta. Näin liikunta voi tuottaa hyvää oloa ja iloa eikä tunnu suorittamiselta.

Jos ei ole aikaisemmin harrastanut, niin reippaan saati rasittavan liikunnan aloittamisen kynnys on korkealla ja tavoitteet saavuttamattomissa. Uusi suositus suo hyvällä omallatunnolla aloittaa hiljaa ja lisätä rasitusta kunnon kasvaessa.

Kaikenlaisen liikunnan lisäämisellä on merkitystä yhteiskunnan kannalta. Sote-menot ovat karkaamassa käsistä, kun väestö vanhenee. Säännöllisellä liikunnalla itse kukin voi auttaa pitämään tilanteen hallinnassa.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi