Pääkirjoitus: Valtio käy kuluttajan kukkarolla

Suurin osa kansalaisista joutuu ottamaan osaa valtion rahakirstun kartuttamiseen, tavalla tai toisella.

Suomalaiset kuluttajat ovat sitä mieltä (HS Gallup 29.12.), että maan kansantalous paranee vuonna 2017. Suurin osa kansasta uskoo kuitenkin, ettei noususuhdanne sada heidän laariinsa. Yli 80 prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei heidän oma taloudellinen tilanteensa kohene ensi vuonna. Noin puolet gallup-vastaajista luottaa taloustilanteensa pysyvän entisellään, mutta lähes 30 prosenttia ennakoi tilanteensa heikkenevän.
Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat hyvin perillä siitä, mitä ensi vuonna on luvassa. Vuodenvaihteessa tosin tulevat voimaan kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä luvatut kevennykset sekä palkkaverotukseen että eläkeläisten verotukseen, mutta suomalaisten reaalinen ostovoima ei käytännössä kasva. Siitä pitävät huolen ennakoitu, hintoja nostava inflaation kiihtyminen ja ennen kaikkea lukuisat korotukset erilaisiin veroihin ja käyttömaksuihin.
Valtio antaa lusikalla, mutta ottaa kauhalla takaisin. Palkansaajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat kiky-sopimuksen mukaisesti. Työntekijät ovat näin mukana taloustalkoissa lisätyöpaikkojen luomiseksi, kun samaan aikaan työnantajien sosiaalimaksuja alennetaan työvoimakustannusten keventämiseksi.
Suuri osa suomalaisista maksaa asuntolainaa. Sen korkovähennys heikkenee jo ensi vuonna 55:stä 45 prosenttiin. Vaalikauden aikana korkovähennystä huononnetaan tasaisesti niin, että vuonna 2019 enää 25 prosenttia koroista on vähennyskelpoisia. Vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen vaikuttava kiinteistövero nousee myös monessa kunnassa. Monen omakotiasujan lompakkoa ohentaa myös lämmityspolttoaineiden verokorotus.
Autoilun kustannukset nousevat ensi vuonna. Jokainen autoilija saa 36,50 euron suuruisen korotuksen ajoneuvoveroonsa, minkä lisäksi polttoaineverotuksen korottaminen nostaa bensiinin hintaa. Jälkimmäisen voi ennakoida vaikuttavan myös julkisen liikenteen ja taksien taksoihin. Ensi vuonna luvassa on myös lopullinen ratkaisu soutuvenettä isommista veneistä sekä moottoripyöristä, mönkijöistä ja moottorikelkoista perittävästä vuotuisesta verosta.
Suurin osa kansalaisista joutuu siis ottamaan osaa valtion rahakirstun kartuttamiseen, tavalla tai toisella.

Anssi Mehtälä

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.