Pääkirjoitus: Alkoholilain höllentäminen oli perusteltua

Suomalaisten alkoholin ostaminen on vähentynyt kahden vuoden aikana noin kahdella prosentilla. Kotimaisen myynnin lisäksi myös alkoholin tuonti Virosta laski vuonna 2019 yli kymmenen prosenttia, kun määrää mitataan 100-prosenttisena alkoholina.

Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Alkoholilain muutoksen pelättiin kääntävän kulutuksen nousuun. Vuoden 2018 voimaan tullut alkoholilaki salli aiempaa vahvempien alkoholijuomien myynnin ruokakaupoissa.

Lakimuutosta edelsi kova polemiikki eduskunnassa. Esimerkiksi keskustan silloinen kansanedustaja ja entinen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen johtaja Pekka Puska maalaili synkkiä kuvia alkoholinkulutuksen kasvun vaikutuksista suomalaisten hyvinvointiin. Eduskunnassa lakimuutos meni läpi niukasti äänin 98–94.

Alkoholilain muutos ja sen seuraukset osoittavat, että suurimmat muutokset tapahtuvat onneksi ihmisten itsensä tekeminä ilman lakiin perustuvaa sanelua. Vaikka alkoholin haitat ovat edelleen kiistattomia, pitäisi niitä pyrkiä ennaltaehkäisemään muuten kuin alkoholin saatavuutta rajoittamalla.

Alkoholilakeja on Suomessa säädetty riskikulutuksen määrän suitsimiseksi. Normaalikuluttajien kannalta on täysin samantekevää, voiko viinipullon hankkia ruokakaupasta vai usein samojen seinien sisällä sijaitsevasta Alkosta. Eurooppalaisittain Suomi on väljennetynkin lainsäädännön aikana enemmän myyntiä säätelevä kuin sitä mahdollistava yhteiskunta.

Tutkimusten mukaan nuorten alkoholinkäyttö vähenee koko ajan. Tämä antaa pohjan miettiä tulevia alkoholilakeja kohtuukäytön näkökulmasta. Miksi maalailla synkkiä uhkakuvia, kun kiistattomat faktat kertovat siitä, että nuoret hallitsevat alkoholinkäytön paremmin kuin nykyisten lainsäätäjien ikäluokat?