Pääkirjoitus: Kääntääkö kesä talouden suuntaa?

Koronakevään talousvaikutuksista on puhuttu syystäkin paljon. Viruksen vaikutuksesta talous pysähtyi maaliskuun puolivälissä, pienellä viiveellä alkoivat laajat satojen tuhansien työntekijöiden lomautuksiin johtaneet yt-neuvottelut ja julkinen talous ajautui syöksyyn.

Vapaassa pudotuksessa kokonaistilanteen hahmottaminen on luonnollisesti vaikeaa. Silti arvaukset talousvaikutuksista olivat hyvin synkkiä. Pelättiin konkurssien aaltoa.

Helsingin Sanomat julkaisi perjantaina uutisen, jossa selvitettiin talouden tilaa kesäkuun alussa. Hyviä asioita selvityksessä oli esimerkiksi se, että konkurssien määrä alkuvuonna on kasvanut viime vuoteen verrattuna vain kolmella prosentilla. Toinen hyvä asia on se, ettei massairtisanomisia ole toistaiseksi tullut. Yritykset ovat karsineet kuluja lomautuksilla ja muilla keinoilla.

Kun yhteiskuntaa on perustellusti avattu tautipiikin jäätyä jo taakse, näyttävät ihmiset myös avaavan lompakoitaan. S-ryhmän mukaan kulutus on nyt tammikuun tasolla. Lisäksi kotimaan talouteen lisävoimaa tuo se, että ulkomaiden sijaan suomalaiset matkailevat ja kuluttavat kotimaassa. Kolikon toisella puolella on toki se, ettei tänne tule myöskään turistien rahoja.

Vaikka taloustilanteessa on paljon hyvääkin synkkiin ennusteisiin verrattuna, eivät kaikki talousvaikutukset välttämättä realisoidu vielä. Paljon riippuu myös siitä, miten virustilanne elää kesän aikana.

Parasta talouslääkettä on se, että ihmiset palaavat mahdollisimman normaaliin elämisentapaan, pesevät huolellisesti käsisään, pitävät riittävät etäisyydet muihin ihmisiin ja pysyvät sairaina kotona.

Julkisen talouden kannalta olennainen asia on se, miten yritykset saavat mahdollisimman pian liiketoimintansa normaaliuralle. Julkisessa taloudessa on miljardien ero, jos ihmiset ovat töissä verrattuna siihen, että heille maksetaan työttömyyskorvauksia.