Pääkirjoitus: Itä-Suomi sai oman mepin

Euroopan unionin parlamenttivaalien tulos ei tarjonnut suuria yllätyksiä Suomessa. Itä-Savon kiinnimenon hetkellä viiden suurimman puolueen kannatusluvut pyörivät 15–14 prosentin molemmin puolin. Ainoastaan kokoomus hätyytteli noin 20 prosentin kannatusta ja oli saamassa ainoana puolueena kolme parlamenttipaikkaa edellisvaalien tapaan.

Hyvää vaalien tuloksessa Itä-Suomen kannalta on sen sijaan se, että keskustan Elsi Katainen pystyi uusimaan paikkansa EU:n parlamentissa. Muita itäsuomalaisia parlamenttiin ei päässyt, ellei sitten kokoomuksen Petri Sarvamaa Joensuussa syntyneenä tunne edelleen itäsuomalaissympatioita.

Periaatteessa Suomen kaikki 13 parlamentaarikkoa edustavat koko maata, mutta vaikea on uskoa, että länsirannikon tai ruuhka-Suomen edustajilla olisi oikeasti ymmärtämystä siitä, millaista elämä on harvaan asutussa ja vesistöjen rikkomassa Itä-Suomessa. Siksi on tärkeää, että Itä-Suomella on oma, asiat hyvin tunteva edustajansa parlamentissa.

Hyvää parlamenttivaalien tuloksessa on myös se, että paikat jakautuvat niin tasan kuin mahdollista mies- ja naisedustajien kesken. Tulos antaa hyvän kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta ja tasa-arvosta.

Itäsavolaisten mielenkiinnossa käyttää äänioikeuttaan parlamenttivaaleissa, ei sen sijaan ole hurraamista. Enonkoskelaiset olivat valveutuneimpia äänestäjiä, siellä äänestysprosentti nousi 39,9. Heikoin äänestysprosentti 37,8 oli Sulkavalla, mikä on kuitenkin parempi kuin Kaakkois-Suomen vaalipiirin 36,5 prosenttia. Etelä-Savossa vain Puumalassa äänestysaktiivisuus nousi suuremmaksi kuin koko maassa. Puumalassa äänestysprosentti oli 44,4 ja koko maassa 42,7.

Valituilla europarlamentaarikoilla on edessään työteliäs kausi, mutta samalla heidän tulisi tehdä myös kotimaassaan EU niin tunnetuksi, että kansalaiset kokisivat äänestämisen tärkeäksi myös parlamenttivaaleissa.

jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi