Pääkirjoitus: Ruoka herättää suuria tunteita — Mihin on kadonnut maalaisjärki kohtuudesta ja ymmärryksestä?

Niin Savonlinnassa kuin koko maassa on käyty viime aikoina mielenkiintoista ruokakeskustelua, joka saa monien tunteet nousemaan pintaan.

Jopa kiukkuiset puuskahdukset ovat ymmärrettäviä, sillä ruoka ja ruokatottumukset ovat monelle hyvin henkilökohtainen asia. Ulkopuolisten ei toivota siihen puuttuvan ja eteenkään, jos kysymys ei ole terveydellisistä syistä.

Ikävää keskustelussa on ollut se, että siihen on tullut syyllistävä sävy. Punaisen lihan käyttäjistä on tullut suurimpia hiilijalanjäljen jättäjiä ja ilmaston pilaajia, mutta samaan aikaan ihmetellään ulkomailta rahdattavien vihannesten puhtautta ja niiden jättämää hiilijalanjälkeä.

Kaiken tämän keskellä on pakko ihmetellä, mihin on kadonnut maalaisjärki kohtuudesta ja ymmärryksestä? Äärimmäisyyksiin meneminen tai niihin uskominen ei ole ruokakeskustelussakaan toivottavaa.

Muun muassa Luken viimeisimmät tutkimukset suomalaisen ruuantuotannon aiheuttamasta hiilijalanjäljestä helpottavat onneksi kuluttajaa tekemään oikeita ja ekologisesti kestäviä valintoja. Kuluttajat tarvitsevat tutkittua ja perusteltua tietoa, ei julistavaa totuutta ja mahdollista huijatuksi tulemisen tunnetta.

Lohdullista sen sijaan on se, että niin Savonlinnassa kuin muissakin lähialueen kunnissa sekä koululaiset että muutkin ruokapalvelun piiriin kuuluvat saavat hyvää ruokaa. Savonlinnassa ruokapalvelun strategia on kotimaisten ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttö. Lisäksi kasvisten käyttöä on tietoisesti lisätty ja ruokalistoilta löytyy niin lihaa kuin kalaa. Siis jokaiselle jotakin tasapuolisesti.

jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi