Pääkirjoitus: Sisäministeri tiukkaisi ulkorajoja ja lisäisi pakolaiskiintiöitä

EU-maiden turvapaikkapolitiikka on liikkeessä. Unionin itäeurooppalaiset jäsenmaat eivät ole sitä tähänkään asti hyväksyneet saati toteuttaneet, mutta nyt muutoksen merkkejä on yhä enemmän myös lännessä, muun muassa Saksassa ja Itävallassa.

Monet maat, Suomikin, ovat kiristäneet suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin pitkin matkaa sen jälkeen, kun hakijoiden määrä lähti jyrkkään nousuun vuonna 2015. Tilanne on tasaantunut, mutta vain näennäisesti, sillä pakolaisten määrä maailmalla kasvaa koko ajan. Nyt määräksi arvioidaan noin 60 miljoonaa ihmistä. Kuten hallituksessa pakolaisasioista vastaava sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) Helsingin Sanomien haastattelussa (14.6.) totesi, sellaiselle määrälle ihmisiä ei löydy turvaa Euroopasta.

Mykkänen arvostelee nykymenoa, jossa turvapaikkaa voi enimmäkseen hakea rajan yli tulemalla, kun samaan aikaan EU-maat pyrkivät eri tavoin estämään rajan ylitystä. Tästä on seurannut monia epäkohtia, kuten ihmissalakuljetusta, palautusten vaikeutumista, paperittomien määrän lisääntymistä ja ehkä ikävimpänä se, etteivät kaikkien eniten turvaa tarvitsevat pääse edes hakemaan suojaa. Suhtautumisen muutoksesta kertoo, että hallituksen liberaaleihin laskettavan Mykkäsen listassa on jo paljon yhtäläisyyksiä kokoomuksen entisen hallituskumppanin eli perussuomalaisten ja nykyisten sinistenkin varoitteluihin takavuosilta.

Sisäministerin lääke ongelmiin on ulkorajojen tiukentaminen sekä samalla kiintiöpakolaisten määrän nostaminen reilusti. Sekavuus vähenisi, mutta mikä takaisi sen, että kaikki EU-maat sitoutuisivat yhteiseen taakanjakoon tässäkään mallissa?

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi