Pääkirjoitus: Saimaa-ilmiön osapuolet yhteiseen neuvotteluun

Neljän itäisen maakunnan ja viiden kaupungin yhteisen EU:n kulttuuripääkaupunkihankeen eli Saimaa-ilmiön rahoituksen käsittely kuntaorganisaatiossa on saamassa erikoisia ja jopa ikäviä piirteitä.

Hankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu 22 miljoonaa euroa, mistä Savonlinnan, Mikkelin, Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkien osuus olisi yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Savonlinnalle hankkeen keskuskaupunkina ja kulttuuripääkaupunkihakemuksen jättäjänä tulisi kahden miljoonan euron osuus.

Kaupunginjohtaja Janne Laine on kuitenkin esittänyt yhteistyökaupungeille huomattavasti pienempää osuutta ja Savonlinnalle kahden miljoonan euron sijaan puolta pienempää summaa.

Valtuustoryhmissä perussuomalaisia lukuun ottamatta Laineen toiminta on herättänyt vähintäänkin närkästyneitä kysymyksiä. Kissan nosti pöydälle kokoomuksen valtuustoryhmä, jonka puheenjohtaja Lea Sairanen kysyy tämän päivän Itä-Savossa, kuka on antanut kaupunginjohtajalle luvan neuvotella huomattavasti pienemmistä rahoitusosuuksista.

Närkästystä valtuutetuissa herättää myös se, että EU:n kulttuuripääkaupunkihanke on niin iso strateginen linjaus, että kaupunginvaltuustolla olisi pitänyt olla mahdollisuus keskustella ja päättää asiasta sekä evästää kaupunginjohtaja neuvotteluihin.

Rahoitusosuudesta päättäminen on lisäksi venynyt niin pitkälle, että kiire kolkuttelee jo ovelle. Yhteistyökaupunkien valtuustot kokoontuvat maaliskuun aikana ja sitova rahoituspäätös pitää olla valmiina toukokuun alussa.

Siksipä nyt olisi hyvä heti toteuttaa Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Arto Seppälän (sd.) esitys kaikkien osapuolten yhteisestä tapaamisesta.

Savonlinnasali olisi oiva paikka mittauttaa tahtotila sekä se, kykeneekö Itä-Suomi viimein toimimaan yksituumaisesti ja tavoittelemaan yhdessä parempaa tulevaisuutta.