Pääkirjoitus: Maahanmuuttajatesti voisi edistää kotoutumista

Eduskunnan tarkastusvaltiokunta esitti viime viikolla kotouttamista koskevassa mietinnössään, että hallituksen tulee lisätä turvapaikanhakijoiden opintotoiminnan velvoittavuutta. Suomeksi tämä tarkoittaisi, että turvapaikanhakijalta edellytettäisiin suomalaisen yhteiskunnan tapojen, sääntöjen ja arvojen tuntemusta. Näiden omaksuminen testattaisiin kokeella.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää maahanmuuttokokeen vaatimista järkevänä. Hän totesi pääministeri haastattelutunnilla (Yle 27.1.), ettei kokeen järjestämiselle ole laillista estettä.

Kansalaisuuden saamiseen liittyviä testejä on käytössä joissakin maissa. Äskettäin asia tuli esiin Tanskassa, jossa kansalaisuuden ehtona on, että hakija suostuu kättelemään kuntansa johtajaa ja allekirjoittamaan lausunnon, jossa lupaa noudattaa Tanskan lakeja. Kättely on symbolinen ele, mutta kertoo, mistä pohjoismaisessa tasa-arvossa on kysymys: uskonto ei ole peruste epätasa-arvoiseen käytökseen.

Maahanmuuttajakokeiden järjestäminen lisäisi ainakin lyhyellä tähtäimellä kuluja ja byrokratiaa, mutta niistä voisi olla myöhemmin paljonkin hyötyä. Parhaimmassa tapauksessa ne sitouttavat tulijan nopeammin uuden kotimaan arvoihin, edesauttavat kotoutumista ja sitä kautta myös työllistymistä, kun jo heti alussa olisi tietoa siitä, mistä Suomeen muuttamisessa on kysymys.

Oulun tapausten jälkeen on keskusteltu siitä, missä määrin epäillyt rikokset ovat johtuneet arvojen yhteentörmäyksestä. Maahanmuuttajakokeilla ongelmaa voidaan ehkä lievittää, mutta tuskin ne rikollisuutta kokonaan hävittävät. Rikolliset yleensä tietävät toimivansa lakia vastaan.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi