Pääkirjoitus: Verkkokalastuskiellon pidennys puuttui

Uutta kalastusasetusta saimaannorpan pesimisalueille valmistellut työryhmä luovutti odotetun raporttinsa torstaina maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.).

Työryhmän raportissa on peräti 35 erilaista toimenpide-esitystä, joilla niin täysikasvuisten norppien kuin kuuttien pyydyskuolleisuutta voidaan vähentää.

Kalastusneuvos Eija Kirjavaisen johtaman laajapohjaisen työryhmän toimenpide-esitysten määrää voi pitää hyvänä. Hyväksytäänkö ne kaikki uuteen kalastusasetukseen, jää nähtäväksi.

Yllättävää ei sen sijaan ole se, että työryhmän esitys ei kaikilta osin kelpaa muun muassa luonnonsuojelujärjestöille ja ympäristöministeriölle.

Syykin on ymmärrettävä. Raportti ei pidä sisällään esitystä verkkokalastuskiellon pidentämisestä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Kiellon pidentäminen kuukaudella on ollut luonnonsuojelujärjestöjen ja Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimuksen keskeisin tavoite uudessa kalastusasetuksessa. Vaatimukseen on lisäksi kuulunut muikkuverkko, joka pyyntivälineenä olisi haluttu verkkokalastuskiellon piiriin.

Tutkimustulosten valossa verkkokalastuskiellon pidentäminen olisi tehokkain tapa suojella kuutteja verkkokuolemilta, ja siksi ministeri Lepän ilmoitus, ettei kalastusrajoitusta tulla pidentämään, tuntuu tylyltä.

Sen sijaan ministeri kannattaa verkkokalastusrajoitusalueen laajentamista asetuksella noin 2 800 neliökilometrin kokoiseksi alueeksi, lisäystä olisi 300 neliökilometriä.

Paikallisten asukkaiden, vesialueiden omistajien ja kesäasukkaiden halusta suojella saimaannorppaa kertoo se, että esitetystä 300 neliökilometrin laajennuksesta on vapaaehtoisin ja oma-aloitteisin sopimuksin toteutunut jo 270 neliökilometriä. Lakia siihen ei ole tarvittu, vain ihmisten ymmärrys arvokkaan luontokappaleen säilymisestä.

Todennäköisesti ymmärrystä riittää myös siihen, että moni jättää oma-aloitteisesti verkot laskematta vielä heinäkuussa.