Pääkirjoitus: Työ Parikkalan rajan eteen on jatkuttava

Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen on lyhyen ajan sisään vastustanut jyrkästi Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle. Rajavartiolaitoksen näkökulmasta mielipide on helppo ymmärtää, sillä nykyisellä rahoituksella ja henkilöstöresursseilla laitoksella ei ole mahdollisuutta toteuttaa esitystä.

Rajavartiolaitoksen tehtävään ei edes kuulu pohtia asiaa aluekehitysnäkökulmasta, se tehtävä kuuluu edunvalvontaorganisaatioille, poliitikoille ja maan hallitukselle. Siksi on hyvä, että Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot, Parikkalan kunta sekä Parikkalan ja Savonlinnan seudun yrittäjät ovat löytäneet hyvän yhteistyön kansainvälistämishankkeen eteenpäin viemisessä.

Maakuntaliittojen teettämä ja lokakuussa julkaistu Sitowisen vaikutusselvitys rajan avaamisesta kansainväliselle matkustajaliikenteelle ja viennille vahvisti entisestään hankkeen aluetaloudellista merkitystä. Selvityksen mukaan yksin matkailutulo olisi noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi noin tunnilla nopeutuvasta rajanylityksestä hyötyisivät niin teollisuus kuin matkailijat.

Rajan avaamisen taloudellista merkittävyyttä kuvaa hyvin myös se, että huonoimmankin arvion mukaan raja-aseman investoinnit tulisi maksettua kolmessa vuodessa. Yritysmaailmassa tällaista investointia pidettäisiin erittäin kannattavana. Toivottavasti sen ymmärtää myös Rajavartiolaitos.

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisessä on yksinkertaisuudessaan kysymys siitä, halutaanko koko Itä-Suomen pääsevän samalle kehitys- ja kasvu-uralle, missä jo muu Suomi on. Jos tahtoa ja ymmärrystä on, se vaatii myös päätöksiä maan hallitukselta. Jos ei nykyiseltä, toivottavasti tulevalta.

 
jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi