Pääkirjoitus: Suomessa ei pidä tuudittautua liikaa turvallisuuteen

Suomea on perinteisesti pidetty turvallisena maana. Sitä se onkin, mutta turvallisuutta varjostavat juuri nyt raskaat uhkakuvat.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen tilannetta seuraavasti: "Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen."

Venäjä Suomen itänaapurina muuttui aiempaa uhkaavammaksi, kun se valtasi Krimin Ukrainalta kuusi ja puoli vuotta sitten. Sen jälkeen Venäjän arvaamattomuus ja röyhkeys on näkynyt toisinajattelijoiden myrkyttämisenä ja muuna suurvaltapullisteluna.

Venäjä tuntuu repivällä politiikallaan hakevan tietoisesti törmäyksiä lännen kanssa. Epäyhtenäinen Eurooppa on Kremlin haave. Rajanaapurina Suomi joutuu tasapainoilemaan EU:n virallisen politiikan ja hyvien naapurisuhteiden välimaastossa.

Myös Suojelupoliisin turvallisuuskatsaus antaa melko ikävän kuvan viime aikojen kehityksestä. "Radikaali-islamistit aiheuttavat suurimman uhan turvallisuudelle, mutta Suomessa on myös äärioikeistolaisen ideologian omaavia henkilöitä, jotka pystyvät tekemään terrori-iskun", Supon päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Terrorismin uhka Euroopassa on todellinen. Silmittömän raa'at iskut Ranskassa herättelevät koronan keskellä kamppailevaa Eurooppaa siihen, että hyökkäyksiä voi tulla missä ja milloin tahansa. Myös terrorismin motiivina on aiheuttaa vastakkainasettelua ja synnyttää eripuraa.

Turvallisuusraporttien sisältö ei sinänsä yllätä, mutta tällaisiin ei ole lähihistoriassa totuttu. Ehkä on syytä totutella, koska Venäjä jatkaa valitsemallaan tiellä ja terroristit iskevät tulevaisuudessakin.

Paras lääke hajaannusta hakevia vastaan on yhtenäisyys. Sen lisäksi Suomen pitää pitää huoli puolustuksestaan. Hävittäjät on hankittava. Terrorismin vastainen taistelu vaatii resursseja. Poliisin ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettava. Turvallisuustilanteen heikkenemistä ei pääse karkuun, mutta siihen voi ja pitää varautua.