Pääkirjoitus: Hallituksen sote- ja maakuntauudistus on jäämässä rumaksi torsoksi

Kansanedustaja Aki Lindénin (sd.) johtama parlamentaarinen työryhmä esittää, että itsehallinnollisten hyvinvointialueiden eli maakuntien tehtäväksi siirrettäisiin sote- ja pelastuspalveluiden lisäksi vain ympäristöterveydenhuolto vuonna 2026.

Esityksessä ei siis ole sinne uumoiltuja maakuntaliittojen tehtäviä eli aluekehitystyötä, EU-rahojen jakamista eikä edunvalvontaa. Ei myöskään ely-keskusten aluekehittämistyötä. Monialaisia maakuntia ei siis syntyne – ei ainakaan ennen vuosikymmenen loppua.

Vaatimus sote-maakunnan rajojen ja maakuntaliittojen sekä valtion aluehallinnon rajojen yhteneväisyydestä oli tärkein perustelu sille, että osa Savonlinnan valtuutetuista alkoi perääntyä aiemmin yksimielisesti tehdystä Pohjois-Savon sote-suunnasta. Pelko Etelä-Savon maakuntaliiton ja ely-keskuksen vaihtumisesta Pohjois-Savoon ja Xamk-yhteistyön loppumisesta alkoivat painaa vaakakupissa enemmän kuin Savonlinnan päivystävän keskussairaalan säilyminen.

Vaatimus yhteneväisistä rajoista ei ollut suoraan kytköksissä sote-maakunnille ajateltuihin tehtäviin. Vaatimuksesta kuitenkin seurasi, että soten alueratkaisun yhteydessä alettiin Savossa keskustella kaikesta muusta kuin sotesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta parasta ratkaisua ei enää pystytty etsimään.

Soten koplaaminen maakuntaliiton rajoihin ja tehtäviin, oli siis hallitukselta harkitsematon teko, jonka maksajiksi ovat nyt joutumassa Savonlinnan seudun ihmiset ja keskussairaala.

Kun suuresta sote- ja maakuntauudistuksesta nyt on valtakunnallisestikin toteutumassa vain soten ja pelastustoimen osuus, voisiko ajatella, että maakuntauudistuksen panttivangiksi joutuneen Savonlinnan seudun tilanne mietittäisiin uudelleen.