Pääkirjoitus: EU-parlamenttivaalien kampanjointi on jäänyt vaisuksi

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa tänään ja päättyy ensi tiistaina. Varsinainen vaalipäivä Suomessa on sunnuntaina 26. toukokuuta.

Äänestysprosentin pelätään Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, jäävän alhaiseksi. EU-asiat ovat merkittävyydestään huolimatta jääneet kansalaisille etäisiksi, samoin unionin monipolvinen hallinto, jonka yksi osa myös parlamentti on.

Laiskuudesta uurnilla ei kuitenkaan voi syyttää pelkästään kansalaisia. Poliitikoilla, puolueilla ja mediallakin on siinä osansa. Esimerkiksi äsken käytyihin eduskuntavaaleihin verrattuna tunnelma on aika vaisu. Kampanjointi on ollut vähemmän näkyvää kuin kuukausi sitten. Tuplaehdokkuudet, eli juuri kansanedustajaksi valittujen poliitikkojen asettuminen ehdolle myös EU-parlamenttiin, eivät innosta äänestämään. Kaikkien ehdokkaiden lopullisista aikomuksista ei äänestäjillä ole varmaa käsitystä.

Vaalijärjestelmä, jossa koko maa on yhtä vaalipiiriä, aiheuttaa myös kysymyksiä. Vähäväkisimmiltä alueilta on hyvin vaikea päästä läpi ellei ole laajasti koko Suomessa tunnettu. Seikalla voi olla merkitystä äänestysaktiivisuuteen.

Kiinnostuksen puute EU-asioihin ei kosketa vain vaaleja. Äskettäin kerrottiin, että EU-virat eivät enää houkuta suomalaisia nuoria entisessä määrin. Suomalaisten yliedustus EU-koneistossa uhkaa kääntyä aliedustukseksi. Olisi tärkeää, että EU:n hallinnossa tulisi riittävästi esiin myös suomalainen näkökulma.

Suomalaisesta näkemyksestä Brysselin pöydissä on kyse myös EU-vaaleissa. Niissä päätetään, ketkä saavat siellä edustaa Suomea tärkeistä ja kaikkia koskettavista asioista päätettäessä.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat