Pääkirjoitus: Itsemurhaa yrittänyt tarvitsee apua – Päämäärän pitää olla silti ensimmäisen yrityksen ehkäisy

Sunnuntaina vietettiin itsemurhan tehneiden muistopäivää. Aihe on tuttu monelle. Vuosittain noin 800 suomalaista kuolee itsemurhaan.

Pitkällä aikavälillä itsemurhien määrä on laskenut. Sellaisen tehneiden määrä oli suurimmillaan 1990-luvun taitteessa, Tilastokeskuksen mukaan enimmillään 1 500 vuodessa. Vaikka määrä on noista ajoista lähes puolittunut, viime vuosina se on kääntynyt taas kasvuun.

Suomi oli niissä pitkään poikkeuksellisen synkkä maa itsemurhien määrässä. Euroopan mittakaavassa emme onneksi ole enää tilastokärjessä. Asukasta kohden enemmän itsemurhia tehtiin Eurostatin tilaston mukaan kahdeksassa muussa EU-maassa, Pohjoismaista Islannissa ja Norjassa.

Myös kouluilla pitäisi olla mallit ja mahdollisuus auttaa nuoria vastoinkäymisissä.

Jokainen itsemurha on joka tapauksessa liikaa. Suomen mielenterveysseuran mukaan itsemurha traumatisoi myös lähipiirissä 6–10 ihmistä.

Yksi selvä keino parantaa tilannetta on auttaa nykyistä paremmin jo kerran itsemurhaa yrittäneitä. Nyt jälkihoidosta ollaan luomassa kansallista Käypä hoito -suositusta. Tämän tarkoitus on ehkäistä tilanne, jossa itsemurhaa yrittänyt ei saa mitään psykiatrista apua jälkikäteen. Näitä tilanteita on nyt liikaa.

Pyrkimys on tärkeä. Itsemurhayrityksiä tehdään arviolta 10 000–30 000 vuosittain.

Tavoitteen kuitenkin pitäisi olla ehkäistä jo se ensimmäinen yritys. Itsemurhan taustalla piilee usein lapsuuden traumoja, ja taipumus voi myös kulkea suvussa. Tärkeää olisikin panostaa erityisesti nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuteen.

Myös kouluilla pitäisi olla mallit ja mahdollisuus auttaa nuoria vastoinkäymisissä. Haastetta riittää, jos psykologilla tai kuraattorilla on vastuullaan pari tuhatta oppilasta.

Uusimmat uutiset