Pääkirjoitus: Hävittäjähankintaa ei mitata vain euroilla – Siksi suorituskyvyllä on suuri merkitys valinnassa

Hallituksella on edessään historiansa suurin sotilaallinen kauppa, kun se valmistelee nykyisten Hornet-hävittäjien korvaamista uusilla hävittäjillä.

Hintaluokaksi hallitus on määritellyt 10 miljardia euroa. Summa on valtava Suomen kokoiselle maalle. Suomen kuluvan vuoden budjetin loppusumma on noin 58 miljardia euroa.

Mikäli sovittu marssijärjestys pitää, puolustusvoimat tekee oman esityksensä viidestä testatusta ehdokkaasta tänä vuonna ja hallitus oman esityksensä eduskunnalle ensi vuonna.

Nykyiset Hornetit tulivat Suomeen 1995, ja ne poistuvat käytöstä vuonna 2025. Siihen mennessä tarvitaan uusia koneita.

Puolustusvoimat on kommenteissaan painottanut muun maussa uusien koneiden suorituskykyä. Koska kauppa on hintava ja ajoittuu pitkälle ajanjaksolle, koneiden kehittämispotentiaali on merkittävä osa suorituskykyä.

Vaikka Suomi elää nyt rauhantilassa, hävittäjien huoltovarmuus kriisitilanteissa on myös huomioitava valinnassa.

Suorituskyvyn lisäksi valinnalla on poliittisia ulottuvuuksia. Kun päätöksentekoprosessi tulee eduskunnalle, keskustelu hävittäjähankinnoista todennäköisesti kiihtyy. Riita koneiden lukumäärästä rauhoittui, kun hallitus niittasi hankinoille hinnan.

Mukana kilvassa on vahvasti Natoon ja Yhdysvaltoihin liittyviä hävittäjiä, EU-vetoinen vaihtoehto ja ruotsalainen Gripen. Suomen yhteistyö Naton kanssa on tiivistynyt viime vuosina, ja esimerkiksi yhteiset sotaharjoitukset Naton kanssa voisivat puoltaa Nato-yhteensopivaa hankintaa.

Toisaalta Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään, ja myös Norja on kiinnostunut pohjoismaisesta yhteistyöstä. Onkin mahdollista, että valinta tehdään lopulta ruotsalaisen ja yhdysvaltalaisen vaihtoehdon väliltä.

Suomen hävittäjäkaupat ovat merkittävä ostos. Sillä mitataan puolustusvoimiemme uskottavuutta maailmalla.