Pääkirjoitus: Itä-Suomi ei nouse nappikaupalla

Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle on ajankohtaisempaa ja oikeudenmukaisempaa nyt jos koskaan. Pelkästään Savonlinnalle rajan avaaminen merkitsisi uusien mahdollisuuksien ja talouskasvun syntymistä, mutta todellisuudessa kysymys on koko itäisen Suomen tulevaisuudesta.

Sunnuntain (13.5.) Itä-Savossa Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanenkin peräänkuuluttaa Itä-Suomen vahvuuksia esiin ja itäisten maakuntien yhteistyötä, jotta ne pääsisivät vahvalle kasvu-uralle muun Suomen tavoin. Vaikka Liikanen samaisessa haastattelussa sanookin, että Venäjän talouskasvu on hidasta ja, että sen varaan ei voi laskea liikaa, ei se merkitse sitä, etteikö Itä-Suomeen pidä luoda juuri nyt valmiudet ottaa vastaan Venäjän tuleva talouskasvu.

Maan hallituksen ja etenkin sisäministeriön on syytä kuunnella maakuntia silloin kun asiassa on löydetty yhteisymmärrys ja yhteistyö. Asian merkittävyyttä lisää myös se, että yrittäjät ovat valmiita kustantamaan Parikkalan rajanylityspaikan rakennukset.

Hallituksen Venäjälle antama ei juuri nyt -vastaus yhteistyölle saattaa olla myös moniselitteinen. Tarkoittaako vastaus, että Suomella ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa Parikkala–Syväoron raja-aseman avaamista, vai liittyykö vastaukseen jotain sellaista, mitä julkisuuteen ei kerrota.

Venäjällä niin matkailun kuin muunkin elinkeinoelämän yhteistyöhön tuntuu olevan valmiuksia ja halua. Siitä kertovat Venäjän puolen suuret tieinvestoinnit ja muu rakentaminen.

Se on myös ymmärrettävä, että Itä-Suomea ei saada kasvu-uralle nappikaupalla, vaan se tarvitsee samanlaisia apua elinkeinoelämän vauhdittamiseksi kuin esimerkiksi telakka- tai autoteollisuus on saanut Länsi-Suomessa.


jaana.rautio-teijonmaa@ita-savo.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet