Pääkirjoitus: Terrorismi nauttii vastakkainasettelusta

Terrori-isku Hanaun kaupungissa muutti saksalaista arkea. Tämä oli kolmas äärioikeistolaisen tekemä iskun Saksassa viimeisen vuoden aikana. Tätäkin iskua osattiin odottaa. Viranomaisten mukaan Saksassa on yli 10 000 äärioikeistolaista radikaalia, jotka ovat valmiita väkivaltaan.

Saksalaisissa tuore isku herättää pelkoja siitä, mihin maa on ajautumassa. Samalla terrorin uhkakuva jatkaa muuntumistaan. Ääri-islamististen terroristiryhmien lisäksi uhka tulee myös alun perin saksalaisten muodostaman ääriliikkeen joukosta.

Uhkakuva ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Saksaan. Hanaun iskussa on paljon yhtymäkohtia Oslon terrori-iskuun vuodelta 2011. Silloin äärioikeistolainen Anders Behring Breivik surmasi 77 ihmistä. Sekä Norjassa että Sakassa terrori-iskujen tekijät pitivät tekojaan perusteltuina, jopa välttämättöminä. Massasurmat olivat iskujen tekijöiden verinen vastalause maassa harjoitetulle politiikalle.

Terrorismin uhka Euroopassa tuntuu kasvavan. Suomikin on uhkan alla. Terrorismin torjuntaan käytetään Suomessa ja Euroopassa satoja miljoonia euroja. Uutterasta viranomaisten tekemästä työstä huolimatta iskuja on tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin.

Terrorismin torjunnassa tärkeä asia olisi tiivis yhteisöllisyys. Kun yhteisöllisyys on parhaimmillaan, terroristin on vaikea toimia ilman, että häneen kiinnitetään huomiota. Terroristien tavoitteena on horjuttaa laajaa yksimielisyyttä synnyttämällä pelkoa ja vastakkainasettelua. Viranomaistyö kehittyy, mutta juuri vihamielinen vastakkainasettelu antaa järjettömälle väkivallalle tilaa.

Terrorismi pelottaa syystäkin. Sitäkin enemmän pitäisi kantaa huolta ilmapiiristä. Hyväksymme liian helposti sen, että ihmisiä jaotellaan syntyperän, uskonnon tai ihonvärin perusteella hyviin ja huonoihin. Terrorismin historia osoittaa, että väkivallantekijöitä löytyy kaikista ryhmistä. Siksi mustavalkoinen ajattelu hyvästä ja pahasta on suuri ongelma.