Pääkirjoitus: Budjettiriiheltä toivottiin enemmän panostuksia työttömyyden lieventämiseksi

Hallitustrio, Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Sampo Terho, hyrisi tyytyväisyyttään, kun se keskiviikkona esitteli vaalikauden viimeisen budjettiriihensä tuloksia. Eikä tietysti aiheetta. Hallitusta muodostettaessa puolueet asettivat sille kovia tavoitteita velkasuhteesta, työllisten määrästä ja työllisyysasteesta, veroasteesta ja velkaantumisen pysäyttämisestä ja nyt näyttää siltä, että ne kaikki saavutetaan.

Kansantalouden tasolla tarkasteltuna Suomi on mennyt eteenpäin, mutta yksityiskohdissa on vielä ongelmia. Työttömyys on talouskehitykseen nähden yhä suurta, eikä budjettiesityskään tuo siihen paljoa lievennystä. TE-toimistoille annetaan lisää rahaa aktiivisen työnhaun tukemiseksi ja pitkäaikaistyöttömiä päästetään eläketuen piiriin ”Lex Lindströmin” avulla toisen kerran. On epävarmaa, vaikuttavatko hallituksen toimet mitenkään työttömyyden kovaan ytimeen eli rakennetyöttömyyteen.

Ansiotulo- tai autoveron kevennykset tuntuvat kansalaisilta mukavilta, mutta toisaalta ne kustannetaan korottamalla haitta- ja kulutusveroja. Tuloveroalennukset eivät myöskään kosketa niitä kansalaisia, joilla tulot ovat niin pienet, etteivät he maksa lainkaan veroja. Haittaveroista he eivät kuitenkaan voi välttyä.

Budjettiesityksessä on paljon pieniä positiivisia määrärahalisäyksiä. Hallitus aikoo parantaa perhe-etuuksia, kuten vanhempainpäivärahaa, erityishoitorahaa ja monikko- ja adoptioperheiden isyysvapaata. Takuueläkkeetkin nousevat hitusen. Kansalaisten odotuksia vastannee myös poliisin määrärahojen korottaminen ja panostaminen lähiöpoliisitoimintaan sekä Itämeren suojeluohjelman käynnistäminen.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi